Vaikka Tokion heinä-elokuisten olympiakisojen liepeillä leijuu Japanissa koronapandemian vuoksi yhä epävarmuutta, Suomen olympiakomitea on pitkään elänyt arkea, jossa kesäkisojen järjestäminen on ainoa vaihtoehto.
– Kisatiimimme on valmistautunut Tokioon vuosien ajan, sanoi keskiviikon etäinfossa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen. Hän on kisatiimin päällikkönä perinteisesti ollut huolehtimassa Suomen joukkueiden käytännön järjestelyistä olympiakisoissa.
Suomen joukkue otti tiistaina askeleen kohti olympiakisoja.
– Silloin lähti ensimmäinen rahtikonttimme kohti Tokiota, Paavolainen kertoi.
Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori liputtaa täysin palkein Tokion olympiahistorian toisten kesäkisojen puolesta.
– Kansainvälinen olympiakomitea KOK ja järjestäjät ovat vakuuttaneet, että kisat järjestetään. Ne tulee järjestää koronan takia terveysturvallisesti, mikä merkitsee lukuisia rajoituksia, Vapaavuori neuvoi.
– Olympiakisat voi olla suunnannäyttäjä ilolle, toivolle ja tulevaisuudenuskolle, puheenjohtaja maalaili näkymää hiljalleen koronan varjosta avautuvaan valoisampaan aikaan.
Yleisurheilijoista iso olympiaryhmä
Suomen Tokion-olympiajoukkueeseen on valittu tähän mennessä 12 urheilijaa kuuteen eri urheilumuotoon. Paralympiajoukkueessa on varma arvokisapaikka kahdeksalle urheilijalle neljässä urheilumuodossa.
Viimeiset olympiavalinnat tehdään kesällä jokunen viikko ennen kisojen alkua.
Neljä vuotta sitten Rio de Janeiron kesäkisoissa Suomen olympiajoukkueen mitalisaalis jäi nyrkkeilijä Mira Potkosen pronssiin, paralympiajoukkueella muutama viikko myöhemmin oli tuliaisina kulta, hopea ja pronssi.
Riossa Suomen olympiajoukkueen koko oli 54 urheilijaa. Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki arvioi, että joukkueen suuruusluokka on Tokiossa suunnilleen sama.
– Yli 50 urheilijan varmaan Tokiossa kipuamme. Varsinkin yleisurheilussa on hyvä tilanne. Riossa yleisurheilijoita oli 16, nyt lopullinen lukema on 20–25:n luokkaa. Yleisurheilu, uinti, purjehdus ja golf ovat runkolajit, joiden urheilijoita joukkueessa on nelisenkymmentä, Lehtimäki kertoi.
Paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustonen haarukoi Suomen kisajoukkueen kooksi 20–25 urheilijaa. Joukkueen suurin tähti tuikkii yhä kirkkaasti. Miesten ratakelauksen viisinkertainen paralympiavoittaja, Espanjan Fuengirolassa leireilevä Leo-Pekka Tähti vakuuttaa, että intoa kilpailemiseen riittää.
– Motivaation kanssa ei ole ollut ongelmia. Bensaa on koneessa. Latausta on normaalia enemmän, sillä viime kausi oli yleisesti tosi rikkonainen, sanoi Tähti, joka avaa kilpailukautensa noin kuukauden kuluttua Sveitsissä.
Koronakupla tiiviiksi
Myös Suomen toistaiseksi viimeinen olympiakultamitalisti, Pekingissä 2008 naisten trapin voittanut Satu Mäkelä-Nummela on harjoitellut viime ajat Espanjassa, Malagassa.
– Puolitoista viikkoa on takana, muutaman päivän likistys täällä vielä edessä, Mäkelä-Nummela kertoi.
Espanjassa koronatilanne on pahimmillaan ollut hyvin vakava. Ensimmäisen kerran alkuvuodesta Mäkelä-Nummela leireili siellä tammikuussa.
– Turvallisin mielin olen ollut, maski päällä, kansanpaikkoja välttäen, hän kuvaili.
Mäkelä-Nummela aloittaa kilpailukautensa toukokuun alussa Italiassa maailmancupissa, jonka jälkeen ohjelmassa ovat touko-kesäkuussa EM-kilpailut.
Tokion olympiakisat ovat lajivalikoimaltaan huomattavasti suuremmat kuin kesäkisat samassa kaupungissa 1964, mutta muuten isompiin muutoksiin törmätään koronan takia lähinnä vain kilpailupaikkojen ulkopuolella.
– Kisajoukkue suljetaan tiiviiseen kuplaan, jotta aiheutamme mahdollisimman vähän riskejä paikalliselle väestölle ja päinvastoin. Käytännössä kupla näkyy lukuisina testeinä ennen kisoja ja kisojen aikana, kasvomaskin käyttönä ja rajoitettuna liikkumisena, Suomen olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen summasi.
Tokion on määrä järjestää olympiakisat 23. 7–8. 8. ja paralympialaiset 24. 8.–5. 9.