Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Padel ei aio jäädä squashin kaltaiseksi tähdenlennoksi. Valmiita kenttiä on 287, suunnitteilla on 393. "Totta kai meno jossain vaiheessa tasaantuu, mutta kasvua saadaan varmasti vielä useampi vuosi".

Visa Korhonen on tällä hetkellä Suomen Padelliiton ainoa kokoaikainen työntekijä.

Jarmo Pesonen

Sisko ”Piukku” Kopiloff on entinen suomalainen keihäänheittäjä ja nykyinen padelin uranuurtaja Suomessa. Hänen sanotaan tuoneen lajin maahan vuonna 2003.

Suosiotaan hurjasti kasvattavassa padelissa Visa Korhonen aloitti tammikuussa Suomen Padelliiton ensimmäisenä kokoaikaisena työntekijänä liittokoordinaattorin tittelillä. Korhosen ensisijaisena apuna ovat liiton puheenjohtaja Janne Jukarainen sekä kumppanuuspäällikkö Mika Virmalainen.

– Liiton hallituksessa on kahdeksan ihmistä ja olemme käynnistäneet viisi toimikuntaa, Korhonen sanoo.

Korhosen haave on, että hän pystyisi liikkumaan seurojen apuna kentillä ja halleilla ja tekemään töitä juuri kentän tasolla. Sille alkaa olla tarvetta.

– Padelin kehitys on ollut todella valtavaa. Laji on Suomessa rmennyt hyvällä tavalla eteenpäin. Melkein päivittäin tulee joku kenttähanke vastaan. On todella hyvä, että tulee uusia paikkakuntia, joissa padelia on mahdollista pelata.

Korona ei rokottanut padelia, vaan kävi oikeastaan päin vastoin. Monien harrastuspaikkojen suljettua ovensa ihmiset etsivät uusia liikuntamahdollisuuksia ja tutustuivat sitä kautta padeliin.

– Viime vuoden aikana yhtään kenttää ei tietääkseni ole rajoitusten vuoksi suljettu, mutta kuluvan huhtikuun aikana leviämisalueilla sijaitsevat hallit on valitettavasti jouduttu sulkemaan, Korhonen kertoo.

Korhonen tietää padelisteja jotka pelaavat viidesti viikossa tai jopa joka päivä.

– Laji on synnyttänyt hienoja tarinoita. On ihmisiä jotka ovat lähteneet kentälle suoraan sohvan pohjalta ja innostuneet niin, että pelasivat vielä joulukuussakin ulkokentillä.

Laji ei voi kasvaa loputtomiin. Sen tiedostaa Korhonenkin.

– Totta kai meno jossain vaiheessa tasaantuu, mutta kasvua saadaan varmasti vielä usea vuosi.

Ylikuumenemisestakin on jo puhuttu ja kenttien pelätään jäävän tyhjilleen kun alkuhuuma haihtuu.

– Suuri riski on laittaa halli pystyyn ilman huolellista pohjatyötä. Swot-analyysit on hyvä tehdä ennen kuin puuhaan ryhtyy.

Liittokoordinaattori uskoo tietenkin jo virkansakin puolesta, että laji ei jää tähdenlennoksi.

– Ei tämä buumi ole pelkästään Suomen juttu, vaan kehitys on kovaa maailmallakin. Kun laji kansainvälistyy, niin se heijastuu Suomeenkin.

Ruotsi on tässäkin asiassa Suomea edellä.

– Olemme naapurista 3–5 vuotta perässä. Kenttiä siellä oli viime vuoden lopussa reilut 1 500. Viime vuonna Ruotsissa tehtiin 485 000 yksittäistä kenttävarausta kun edellisvuotena niitä oli 169 500. Vastaaviin lukuihin tähtäämme mekin.

Korhosen mukaan ratkaisevaa jatkon kannalta on kuinka harrastajat saadaan sitoutettua lajiin.

– Seurat ovat siinä prosessissa olennaisessa osassa. Niiden on rakennettava organisaationsa terveiksi ja eläviksi ja sitä kautta saada juurrutettua lajia paikkakunnilleen. Padelliiton tärkein tehtävä on auttaa seuroja toimintansa kehittämisessä ja tukea heitä toimintaympäristön rakentamisessa.

Korhonen nostaa esiin myös paljon puhutun drop out -ilmiön, jossa nuoret putoavat pois urheiluseuroista haasteiden kasvaessa.

– Olen kuullut, että padel turvallisena matalan kynnyksen lajina on tavoittanut juuri tällaisia nuoria.

Tällä hetkellä junioripelaajien osuus on prosentuaalisesti vielä todella pieni. Liitto on kuitenkin myöntänyt kuudelle seuralle hankeavustusta juuri junioritoimintaan.

– Seurat ovat markkinoineet kesäleirejä ja ohjaajien koulutuksen käynnistämistä odotetaan kuumeisesti. Koulutukset pyritään käynnistämään toukokuussa.

Padelia on verrattu paljon squashiin, joka eli 1980- ja 1990-luvuilla kukoistuskauttaan, mutta on sittemmin hiipunut. Korhonen ei innostu squash-vertauksesta.

– Näkisin padelin kasvussa enemmän yhtäläisyyksiä salibandyyn, joka noin 30 vuotta sitten mediassa nimettiin myös trendilajiksi, mutta joka on kuitenkin ottanut vahvasti paikkansa lajikartalla.

Padelbuumi hyödyttää Korhosen näkemyksen mukaan muitakin mailapelejä. Squashkin on uutisoinut lajin elpymisestä.

– Kun joku ihminen tarttuu mailaan ja palloon, niin se hyödyttää muitakin mailapelejä.

Padel haluaa profiloitua myös kilpa- ja huippu-urheiluksi. Maajoukkueen valmennusryhmät on nimetty niin naisissa kuin miehissäkin. Maajoukkueelle on tulossa kokenut päävalmentaja, jonka nimeä ei ole vielä julkistettu. Myös valmennuskeskus on kehittelyn alla.

– Siellä ei opeteltaisi pelkästään lajitaitoja vaan tarjolla olisi myös fysiikka- ja henkisen puolen valmennusta. Lajin kansainvälinen toiminta tulee merkittävästi lisääntymään ja Suomi haluaa olla siinä kehityksessä mukana.

Tällä hetkellä lajin huipputaiturit tulevat Espanjasta ja Etelä-Amerikasta.

– Kyllä padel huippu-urheilusta käy. Pienessä tilassa tapahtuu nopeasti paljon asioita, joten monta asiaa pitää hallita, Visa Korhonen sanoo.

Padel tuli jäädäkseen

Suomen Padelliitto aloitti toimintansa vuonna 2004.

Nykyinen liiton virallinen nimi Suomen Padelliitto ry rekisteröitiin vuonna 2019.

Suomen Padelliitto on Suomen Olympiakomitean kumppanuusjäsen sekä Euroopan padelliitto FEPA:n jäsen.

Vuonna 2019 kenttiä oli Suomessa 90 ja paikkakuntia, jossa lajia voi harrastaa oli 34.

Maaliskuun 2021 tilastojen mukaan Suomessa oli 56 padelpaikkakuntaa ja vuoden lopussa niitä arvioidaan olevan jo 84.

Valmiita kenttiä on tällä hetkellä 287, suunnitteilla on 393.

Padelin harrastajia Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 12 000. Vuonna 2020 luku oli jo 30 000. Liiton tavoitteena on, että tämän vuoden lopussa harrastajia olisi 55 000.

Seuroja Suomessa on 33. Viisi hakemusta on sisällä ja liiton tavoitteena on 50 seuran rajapyykki.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut