Jyväskylän Kirittärien ja Porin Pesäkarhujen taistelu naisten Superpesiksen finaalisarjassa käynnistyi ryöstöretkellä Pesäkarhujen haettua sunnuntaina voiton Kirittärien kotiareenalta. Kirittärien lukkari Mari Mantsinen, 26, ei ole kuitenkaan huolissaan. Loppuottelusarja jatkuu lauantaina Porissa.
– Tappio ottaa päähän, olo on pettynyt. Tiedän kuitenkin tasomme, olen varma, että meitä on jatkossa vaikea voittaa.
Tappiolle jääminen ei ole Kirittärille ensimmäinen kerta, sillä Tampereen Manse PP johti välieräsarjaa jo 2–0, kunnes jyväskyläläiset tekivät ryhtiliikkeen.
– Tuo sarjan kääntäminen on voimavara, ammennamme siitä lisävoimaa.
Lukkarin rooli korostuu entisestään pudotuspeleissä.
– En silti ota paineita vastustajasta, sillä suurin haaste olen minä itse, sillä vaadin itseltäni paljon. Usein käy niin, että huomaan vasta ottelutallennetta katsellessani, että olin turhankin julma itseäni kohtaan.
Pudotuspeleissä on puhuttanut tuomarityöskentely. Mantsinen antaa asiaan tiiviin näkemyksen.
– Pudotuspeleissä ei saisi tapahtua isoja virheitä. Nyt mukana on ollut varsin kokemattomia pareja, eli ehkä paikka on ollut liian kova. Ei ole oikein, että esimerkiksi varoituksia nostetaan pelaajille tuomareiden virheiden vuoksi.
Vaikeuksista voimaa
Mantsinen aloitti pesäpallon Tohmajärvellä seitsemänvuotiaana, jolloin hän liittyi tyttöjen ja poikien yhdistettyyn joukkueeseen.
– Minut iskettiin heti alussa lukkarin paikalle, ja samalla tiellä mennään.
Superpesiksessä Mantsinen debytoi vuonna 2014 Viinijärven Urheilijoiden paidassa. Vuonna 2016 tie vei Manse PP:n riveihin, kunnes hän vaihtoi kaudeksi 2017 Kirittäriin. Ensimmäisestä kaudesta Jyväskylässä muodostui karu, sillä Kirittärien kausi päättyi puolivälieriin.
– Se oli kova paikka, sillä Kirittäret oli juuri voittanut mestaruuden, ja seurassa oli totuttu menestymään.
Hän kävi seuraavan kauden aikana paljon keskusteluja pelinjohtaja Jussi "Nalle" Viljasen ja psyykkisen valmentajan Riitta Holapan kanssa.
– Oivalsin keskustelujen ja omien pohdintojeni kautta, että ajatusmaailmani ja pelitapani on muututtava. Prosessissa auttoi, että aloitin tuolloin röntgenhoitajan opinnot, jotka toivat muutakin ajateltavaa kuin pesäpallo. Toki vaikeita hetkiä on ollut myöhemminkin, mutta ne on ollut huomattavasti helpompi käsitellä.
Mantsisen ura kääntyi katastrofikauden jälkeen tuloksellisesti jyrkkään nousuun. Kaulaan ripustettiin kausilla 2018–2020 kolme SM-kultaa ja kaappiin nostettiin kaksi Vuoden lukkari -palkintoa.
"Meillä lähti homma toimimaan heti"
Lisävoimaa pesäpallokentille Mantsinen ammentaa avopuolisostaan, tämän kauden Imatran Pallo-Veikoissa pelanneesta Juho Toivolasta. Toisensa pariskunta tapasi vuonna 2019 Kirittärien ja Toivolan silloisen seuran Koskenkorvan Urheilijoiden ollessa keväällä etelän leirillä.
– Meillä lähti homma toimimaan heti. On myös todella iso apu, että toinen ymmärtää, mistä pesäpallossa on kysymys.
Mantsinen sanoo jännittävänsä omia pelejään enemmän Juhon edesottamuksia miesten Superpesiksessä. Puolivälieräsarjassa kiinnittyi huomio IPV:n ja Manse PP:n neljänteen otteluun.
– Katselin oman otteluni loppuverryttelyn aikana tuon pelin tapahtumia, siellä oli IPV:n jatko pienestä kiinni. Tunnetila oli itsellänikin melkoinen tuona hetkenä.
Kysyttäessä, kannattaako Toivolan antaa neuvoja Mantsiselle tappiollisen pelin jälkeen, puhkeaa tämä nauruun.
– Juho on oppinut, ettei silloin kannata sanoa mitään.