Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön mitalitavoite on seuraavalle Pariisin kesäolympialaisiin 2024 päättyvälle olympiadille sama kuin edelliselle strategiakaudelle 2017-2020: yhteensä kymmenen mitalia seuraavista talvi- ja kesäolympialaisista.
– Kun jäätiin paria mitalia vaille, niin on turha lähteä keulimaan. Kunhan päästän ensin siihen, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kommentoi maanantaina puhelimitse STT:lle.
– Jättihyppäykseen ei ole aikaa, mutta jos nousimme (edellisen olympiadin) kuudesta mitalista kahdeksaan, niin miksei kohtuulyhyessä ajassa kahdeksasta kymmeneen? Lehtimäki pohtii.
Lehtimäki näkee Suomen joukkueen ikärakenteen Pariisia kohden sopivaksi. Tokioon uransa lopettivat nyrkkeilijä Mira Potkonen ja purjehtija Tuula Tenkanen, mutta pistesijoja saavuttaneet Eetu Kallioinen, Arvi Savolainen, Wilma Murto ja Topi Raitanen jatkavat kehitystään.
Olympiakomitean maanantaina julkistaman tuoreimman datapohjaisen ennusteen mukaan helmikuussa häämöttävistä Pekingin olympialaisista Suomi saisi 3,5 mitalia. Pariisin ennuste on tällä haavaa 1,6 mitalia. Lehtimäki muistuttaa, että tavoite on eri asia kuin ennuste, joka kuvaa sen hetkistä reaalitilannetta.
– Ennuste ja tavoite menevät aina iloisesti sekaisin. Jos katsomme lajiliittojen tekemiä tavoitteita kohti Tokiota, niin yhteenlaskettuna olisi tullut 14 mitalia. Se on mielestäni ihan oikein. Tavoitteen pitää olla aina kovin mahdollinen, jota kohti halutaan mennä ja joka on superpäivänä mahdollista saavuttaa, Lehtimäki sanoo.
– 14:ään mitaliin ei ehkä ollut näkymää, mutta monessa lajissa mitali olisi hyvänä päivänä voinut tulla. Huippu-urheilussa on paljon yleisempää, että tavoitetta ei saavuteta kuin että se saavutetaan.
Paraurheilussa etsitään lahjakkuuksia
Paraurheilun puolella vuoden lyhyempi olympiadi voi olla Suomelle siunaus. Tähtikelaajille Toni Piispaselle, 45, ja Leo-Pekka Tähdelle, 38, Pariisin kisat ovat vuotta lähempänä kuin normaalisti kesäparalympialaisten jälkeen.
Välitöntä pelkoa paraurheilumenestyksen romahduksesta ei ole, mutta työ jatkuvuuden varmistamiseksi on jo vauhdissa. Lehtimäen mukaan on tärkeää löytää potentiaalisia paraurheilijoita, joilla on urheilijatausta tai menestysmahdollisuuksia lajissaan.
– Se on sellaista, miten sen sanoisi, headhuntausta osaltaan, että varmistetaan potentiaalisten paraurheilijoiden kiinnittyminen mukaan huippu-urheiluun. Se vaatii sellaista vainua ja omanlaista lahjakkuuksien etsintää, Lehtimäki avaa.
Lehtimäen mukaan lahjakkuuksien löytäminen ja nuorten urheilijoiden kehittymisen varmistaminen on tärkeää, koska potentiaalisia urheilijoita ei ole varaa hukata.
– Siihen on kiinnitetty erityistä huomiota, koska on tiedostettu, ettei Leo-Pekan ja Tonin takana voida ikuisuuksiin mennä.
– Jos suomalaisessa urheilussa ongelma ylipäänsä pienellä kansalla on se, että huippu-urheilija-aines on pieni, niin pienen aineksen kanssa onnistumisprosentin pitää olla älyttömän iso. Paraurheilussa se vielä korostuu, Lehtimäki sanoo.
Kohti Pariisia paraurheilijoiden tähtäin pysyy kymmenessä mitalissa, kuten Tokioon päättyneellä olympiadilla.
– Totta kai paraurheilu on lainausmerkeissä "arvaamattomampaa". Uusia urheilijoita voi valitettavien onnettomuuksien ja muiden kautta tulla lyhyelläkin aikataululla, Lehtimäki muistuttaa.
Kesälajeille tukirahaa yli neljä miljoonaa euroa
Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö julkaisi maanantaina kesälajien tukipäätökset vuodelle 2022. Tehostamistukea jaettiin kesälajeille tavallista lyhyemmän olympiadin ensimmäiselle vuodelle 4 054 680 euroa, josta paralympialajien osuus on 249 300 euroa.
Ensimmäisenä vuonna on painotettu menneen olympiadin menestystä suhteessa tavoitteisiin.
– Moni laji onnistui olympiadin loppukiihdytyksessä tavoitteensa ylittäneen uinnin johdolla. Osalla lajeista oli puolestaan kovat olympiatavoitteet, mutta olympiapaikat jäivät saavuttamatta. Nämä faktat on huomioitu erityisen tarkasti lajien huippu-urheilusuunnitelmia tarkasteltaessa ja tukipäätöksiä tehdessä, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki taustoitti Olympiakomitean tiedotteessa.
Tehostamistuessa on panostettu ammattivalmennukseen. Palkkatukea saa kesälajeissa muun muassa 57 nuorten olympiavalmentajaa, 17 olympia- ja 10 paralympiavalmentajaa. Kaikkiaan palkkatukien piirissä on 121 valmentajaa, joita tuetaan suoraan 1 682 580 eurolla.
– Ensimmäinen asia menestyksen takana on, että meillä on ammattilaisuutta valmentaja- ja asiantuntijakunnassa. Esimerkiksi joukkuepeleissä on ensisijainen tavoite, että meillä on pelaajia maailman huippuliigoissa, koska se poikii maajoukkueiden menestystä, Lehtimäki kertoi maanantaina STT:lle puhelimitse.
Joukkuepelit näyttävät suuntaa
Huippu-urheiluyksikön tukiohjelmia on neljä: kärkilajit, investointilajit, kehityslajit ja yksilötukiohjelmat. Ylempiin tukiohjelmiin yltäviä lajeja on 18, joista neljä on joukkuepelejä.
– Joukkuepelien rooli suomalaisessa huippu-urheilussa on käänteentekevä. Ne toimivat johtavina esimerkkeinä kyvystä luoda ammattilaisuuteen suuntautuvaa urheilijanpolkua ja tuovat nykyisin suurimman osan lapsista liikunnan ja urheilun pariin. Näin ollen ne muodostavat pohjaa koko suomalaiselle huippu-urheilulle tulevaisuudessa, Lehtimäki sanoi tiedotteessa.
Lehtimäen mukaan Olympiakomitean strategiassa niin kutsutun urheilijanpolun luominen kohti ammattilaisuutta on tärkeä asia.
– Jos meillä ei olisi NHL-pelaajia tai NHL-polkua, niin meillä ei olisi jääkiekossa menestystä. Jos ei olisi yli 20 pelaajaa jalkapallon naisten huippuliigoissa, niin ei olisi menestyviä Helmareita (naisten jalkapallomaajoukkue). Tavoitteena on rakentaa ammattilaispolkua myös yksilöurheiluun, Lehtimäki kommentoi STT:lle.