Voimisteluliiton työ sosiaalisen vastuullisuuden kehittämiseksi tunnetaan lajipiireissä, mutta lajikulttuuri ei ole vielä kääntynyt paremmaksi. Voimistelijoista yli 40 prosenttia ilmoitti viime vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa tulleensa valmentajien tai toisten voimistelijoiden syrjimäksi 12 edellisen kuukauden aikana.
Voimisteluliiton Taloustutkimukselta tilaamien tutkimusten perusteella tilanne on huonontunut vuodesta 2018.
Vuoden 2018 kyselyssä 19 prosenttia urheilijoista koki valmentajien syyllistyneen syrjintään. Viime vuoden kyselyssä 30 prosenttia urheilijoista kertoi valmentajien harjoittamasta syrjimisestä tai suosimisesta.
Voimistelijoista viisi prosenttia ilmoitti vuoden 2018 kyselyssä joutuneensa toisten urheilijoiden syrjimiksi. Viime vuoden tutkimuksessa prosentti nousi kymmeneen.
Samalla 92 prosenttia valmentajista sekä 78 prosenttia urheilijoista ja huoltajista kertoi, että he tuntevat Voimisteluliiton vastuullisuustyön.
– Tietoisuus valmennuskulttuurin muutostyöstämme on tiedostettu ja meillä on yhteinen tahtotila, mutta muutos vie aikaa, toiminnanjohtaja Maria Laakso tiivistää tulokset.
Viime vuoden tutkimuksen perusteella urheilijat ovat kohdanneet aiempaa enemmän myös kiusaamista, pahan puhumista, vähättelyä, eristämistä, valta-aseman väärinkäyttöä ja kiroilua.
– Teot eivät ole vielä muuttuneet, joten nyt pitää sitouttaa jokainen mukaan muutokseen, Laakso korostaa.
Liitolla riittää ohjelmaa
Muutoksen hitaus käy ilmi myös kipeässä kysymyksessä ulkonäköpaineista.
Voimistelijoista 83 prosenttia arvioi valmentajien ravinto-ohjeet onnistuneiksi, mutta edelleen yli puolet 18–29-vuotiaista urheilijoista kertoo kokeneensa lajissa ulkonäköpaineita. Paine kasvaa tason noustessa ja koskee erityisesti maajoukkuetason urheilijoita.
– Voimistelussa on kehorauha. Emme hyväksy minkäänlaista voimistelijoiden kehon tai painon kommentointia, Laakso korostaa.
– Urheilussa on säilynyt vanha puhetapa, joka ei ole enää hyväksyttävää muussa yhteiskunnassa. Me haluamme edetä kokonaishyvinvoinnin kautta ja saada huippu-urheilussa menestystä vain hyvin voivilta urheilijoilta.
Liitto tekee valmentajille ohjeistusta kehorauhasta, liikkuvuusharjoittelusta ja ravinnosta sekä järjestää näistä asioista Terve voimistelija -webinaarin huhtikuussa.
Liitolla on mittava lista toimenpiteistä, joilla lajikulttuuria pyritään korjaamaan. Liitto muun muassa uusii kurinpitosääntöjään, edellyttää seuroiltaan vastuullisuusohjelmaa, kehittää valmentajien osaamista ja jatkaa Sopu-koulutusta kiusaamisen ehkäisemiseksi.
Vastausprosentti jäi pieneksi
Voimistelukulttuurin epäkohdat ovat jo olleet esillä julkisuudessa, mutta tutkimus antoi kokonaisuudesta yleisesti hyvän kuvan. Voimistelijoista 95 prosenttia kertoi esimerkiksi nauttivansa harjoituksista ja 94 prosenttia koki valmennusryhmän kannustavaksi.
Peräti 99 prosenttia urheilijoista kiitteli valmentajia helposti ymmärrettävistä ohjeista ja neuvoista.
– Oli ilahduttavaa, että olemme pystyneet pitämään mukana tai jopa vahvistamaan näitä hyviä asioita, Laakso huomautti.
Taloustutkimuksen kysely lähetettiin 12 vuotta täyttäneille lisenssiurheiljoille, huoltajille ja valmentajille. Kyselyyn vastasi 966 voimistelijaa ja huoltajaa sekä 436 valmentajaa.
Urheilijoiden ja huoltajien vastausprosentti oli 15 ja valmentajien 23.
– Emme saaneet yhtä hyvää vastausprosenttia kuin viimeksi, joten pitää miettiä, onko sähköposti enää oikea väylä kyselylle. Pitää löytää kanavia, jotka tavoittavat nuoret, Laakso arvioi vastaushalukkuutta.