Huippu-urheilu ja politiikka lyövät jälleen kättä päälle tällä viikolla, kun Kansainvälisen olympiakomitean hallitus kokoustaa puheenjohtajansa Thomas Bachin johdolla Sveitsin Lausannessa tiistaista torstaihin. Ensi vuonna Pariisissa järjestettävien kesäolympialaisten karsintakilpailut ovat alkamassa, ja KOK:n on määrä puntaroida kokouksessa Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoiden asemaa.
KOK kehotti viime vuoden helmikuussa lajiliittoja sulkemaan maiden urheilijat kilpailujensa ulkopuolelle, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vaikka tilanne Ukrainassa ei ole muuttunut vuodentakaisesta, KOK ilmoitti tammikuussa tutkivansa venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden mahdollisuutta osallistua olympiakarsintoihin tiukoin reunaehdoin. Suomen ja Pohjoismaiden kanta on ollut asiassa läpi vuoden yhtenäinen.
– Olemme tehneet eri yhteyksissä selväksi oman selkeän kantamme, jonka mukaan venäläisten ja valkovenäläisten mukaan ottamiselle ei ole vielä edellytyksiä. Olen varma, ettei se ole jäänyt kenellekään epäselväksi, sanoo Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori.
Kansalliset olympiakomiteat eivät osallistu KOK:n hallituksen kokoukseen, mutta puheenjohtaja Bach järjestää kokouksen alla konsultaatiopuhelun kansallisille komiteoille. KOK:n hallituksessa istuu Emma Terho, joka on KOK:n urheilijakomission puheenjohtaja.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto teki ison päätöksen
Viime kädessä lajiliitot päättävät, saavatko venäläiset ja valkovenäläiset osallistua lajin kansainvälisiin kisoihin. Kesäolympialaisten suurlaji yleisurheilu ilmoitti viime viikolla kattojärjestönsä puheenjohtajan Sebastian Coen johdolla jatkavansa venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden sulkua Ukrainan sodan takia. Päätöksen myötä maiden urheilijat eivät näillä näkymin voi osallistua yleisurheilun olympiakarsintoihin ja sitä kautta Pariisin kisoihin.
Myös Vapaavuori korostaa asiassa kansainvälisten lajiliittojen roolia.
– Heillä on oma roolinsa koko olympialiikkeessä ja urheilujärjestelmässä, ja se on monilta osin varsin vahva. Sillä voi olla iso merkitys, mitä isot lajiliitot linjaavat omalta osaltaan.
Vapaavuori toivoo, että urheilun lajikirjo pysyisi asiassa yhtenäisenä.
– Yksi uhkakuva tässä asiassa on se, että tästä tulee hyvin sekava ja epäyhtenäinen lopputulos, jossa eri kansainväliset lajiliitot linjaavat asiaa eri lailla. Pahimmillaan voi syntyä tilanne, jossa joissakin lajeissa on mahdollista, että ovi avataan venäläisille ja valkovenäläisille, mutta toisissa lajeissa taas ei. Mutta on hyvin mahdollista, että tässä jatkokertomuksessa tulee vielä useita eri osia ennen kuin lopullisesti selviää, miten tässä mennään ja menetellään, Vapaavuori pohtii.
– En ainakaan itse vielä uskaltaisi ennustaa, mikä tämän koko harjoituksen lopputulos on.
"Mitä kauemmaksi Euroopasta mennään..."
Helmikuussa Britannia, Suomi ja 33 muuta maata allekirjoittivat kannanoton, jossa maat kyseenalaistivat venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden neutraaliuden. Maat kertoivat olevansa huolissaan venäläisurheilijoiden ja Venäjän asevoimien vahvoista keskinäisistä siteistä ja kyseenalaistivat venäläis- ja valkovenäläisurheilijoiden mahdollisuuden kilpailla neutraalilipun alla.
Allekirjoittajalista koostui valtaosin Euroopan maista, mutta mukana olivat myös muun muassa Yhdysvallat, Japani ja Australia. Keskustelu Venäjän ja Valko-Venäjän urheilupannan jatkumisesta on ollut vahvasti eurooppalaisvetoista.
– Ikävä kyllä niiden maiden joukko, jotka selkeästi pitävät kiinni tästä asiasta, on varsin pieni. Mitä kauemmaksi Euroopasta mennään, sitä enemmän toisentyyppiset äänenpainot valtaavat alaa, Vapaavuori sanoo.
Venäjän urheilupäättäjät ovat tähyilleet viime aikoina erityisesti Aasiaan. Venäjän voimistelu- ja painiliitot kertoivat helmikuussa saaneensa kutsun ensi syksynä Kiinassa järjestettäviin Aasian kisoihin, mikä voisi mahdollisesti silottaa venäläisurheilijoiden tietä Pariisiin.
Puolassa järjestetään kesässä vastaavanlainen monilajitapahtuma Euroopan kisat, josta vastaa Euroopan olympiakomiteoiden liitto. Sinne Venäjällä ja Valko-Venäjällä ei ole tällä haavaa pääsyä.
Miekkailija Vuorinen on huolissaan
Kansainvälinen miekkailuliitto FIE päätti maaliskuun alussa päästää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat keväällä alkaviin olympiakarsintoihin, joskin päätös on vielä alisteinen KOK:n mahdollisille linjauksille. FIE:n puheenjohtajana toimi pitkään Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva oligarkki Alisher Usmanov, joka väistyi tehtävästä reilu vuosi sitten Euroopan unionin asettamien pakotteiden takia.
Suomalaismiekkailija Niko Vuorinen kertoi viime viikolla Helsingin Sanomille olevansa huolissaan osallistumisestaan keväällä alkaviin olympiakarsintoihin, jos venäläismiekkailijat ovat kisoissa mukana. Nykyisen linjauksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi rokottaa Suomen miekkailu- ja 5-otteluliiton valtionavustuksesta, jos Vuorinen tai joku muu suomalaismiekkailija osallistuu kilpailuun, jossa on mukana venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilijoita.
– Emme toivo urheilijoita asetettavan epätasa-arvoiseen asemaan lajien välillä siten, että toiset päästetään kisaamaan ja toiset ei riippuen siitä, miten kunkin lajin kansainvälinen kattojärjestö on linjannut. Jos urheilija itse kokee, ettei halua tai voi osallistua (kilpailuihin venäläisten tai valkovenäläisten urheilijoiden kanssa), sitä on tietenkin kunnioitettava, Vapaavuori sanoo.
Venäläiset ja valkovenäläiset pääsivät mukaan myös sunnuntaina päättyneisiin nyrkkeilyn naisten MM-kisoihin, joihin Suomi ei osallistunut. Kisoja hallinnoi venäläisen Umar Kremlevin johtama Kansainvälinen nyrkkeilyliitto IBA.
KOK ei tunnusta IBA:n asemaa, joten nyrkkeilyn olympiastatus Pariisin kisoissa on uhattuna.