Arkeen ammattimaisuutta, vuorovaikutukseen suoraviivaisuutta – Jonne Kähkönen on saanut haluamiaan muutoksia ampumahiihtomaajoukkueeseen

Ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja Jonne Kähkösen viimevuotinen paluu kotimaisemiin ja pääluotsin pestiin tuotti pettymyksen lopputalven MM-kisoissa, varsin vaihtelevan maailmancup-kauden ja paljon oppia. Nimenomaan siitä, mihin suuntaan lajia on vietävä maassa, jonka lippua on jo pitkään kantanut käytännössä yksin Kaisa Mäkäräinen.

Kähkönen, 46, palasi reilut puolitoista vuotta sitten Suomen päävalmentajaksi vietettyään kahdeksan vuotta Yhdysvaltain naisten maajoukkuevalmentajana. Uudelleen sopeutuminen suomalaiskuvioihin vei osaltaan aikaa Kähkösen kaipailtua Yhdysvalloista tuttua päivittäistä työtä urheilijoidensa kanssa. Vaisusti sujuneiden MM-kisojen jälkeen Kähkönen peräsikin muutoksia valmennusjärjestelmään. Nyt muutosta on saatu Kähköselle sopivampaan suuntaan.

–  Peräänkuulutin päivittäistä valmennustekemistä. Ja toukokuussa siirsimme valmentautumista Kontiolahdelle, kotiharjoittelun tehostamiseksi ja arjen ammattimaistamiseksi. Ja urheilijoilta saadun palautteen perusteella tuo on ollut hyvä juttu, Kähkönen kertoo yhdestä askeleesta kohti tehokkaampaa ja "harjoittelukeskusmaisempaa" valmentautumista.

Suorempi vuorovaikutus, yksi ääni

Pidemmästä tähtäimestä kertoo myös se, että työtä tehdään jo Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisia silmällä pitäen myös maajoukkueen leiripaikkojen valinnassa.

–  Korkean paikan harjoittelua, kolmella eri ampumahiihtopaikkakunnalla eli Itävallan Obertilliachissa ja italialaisissa Martellissa ja Antholz-Anterselvassa. Pekingiä varten pitää pystyä tarjoamaan sopeutumista korkealla oleskeluun, Kähkönen sanoo.

Kähkösen uudistuksia on myös käytännön ruohojuurimaisella tasolla. Läheisempi ja "suorempi" vuorovaikutus, amerikkalaisesta valmennuskulttuurista juontuva, näkyy monessa jutussa maajoukkueessa.

–  Suoraviivaisempi, selkeämpi malli vaikkapa ammuntaharjoitteluun. Minä hoidan miehet (maajoukkueen ampumavalmentaja), Juha Papinsaari naiset. Palautteessa urheilijalle on one voice, yksi ääni, joka kertoo asiat. Siinä on urheilijalle yksi kontakti välistä pois, Kähkönen kuvaa esimerkkinä tiedonkulun yksinkertaistamisesta.

Suoritusten tasaisuutta

Uuteen kauteen lähdettäessä Kähkönen on utelias näkemään, mitä viime kauteen verrattuna pidempi ja parempi valmistelujakso on joukkueessa saanut aikaan. Joukkueensa potentiaalista päävalmentaja on puhunut jo pitkään, nyt sitä pitää vain realisoida kisatouhuihin.

–  Eteenpäin pyritään etenkin miehissä. Tero Seppälä ja Olli Hiidensalo ovat fyysisesti selvästi paremmassa vireessä kuin vuosi sitten, mutta suorituksen hanskassa pitäminen on se haaste, kuten aina. Mutta rutiineja alkaa kyllä löytyä, Kähkönen miettii lajin vaatimaa tasaista varmuutta.

Ja entäpä se yksinäinen lipunkantaja? Mäkäräinen tuskaili jo ennen maailmancup-kauden avausta "kadonnutta virettä", ja cupin avausviikonloppunakin oli vaikeaa. Kähkönen ei kuitenkaan ole huolissaan tähdestään.

–  Hänellä on niin kova rutiini, että kamppailee (kärjessä) samalla tavalla kuin aiemminkin. Toki jo viime vuosi osoitti, että kilpailu on naistenkin puolella kiristymässä. Miehissä on jo ollut 20–30 voitosta kisaavaa, nyt alkaa naisissa olla samaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.