Hiihtäjät antaneet valtavasti kyseenalaisia verinäytteitä – vuodesta 2001 lähtien lähes puolet arvokisamitaleista voitettu poikkeavin veriarvoin

Näytteillä kytkös yli 300 arvokisamitaliin, käy ilmi medialle vuodetuista tiedoista.

Maastohiihtäjät ovat antaneet 2000-luvun arvokisoissa valtavat määrät verinäytteitä, joiden arvot ovat epäilyttäviä. Paljastuksen tekivät sunnuntaina Sunday Times, saksalainen ARD-televisioyhtiö ja Ruotsin SVT, jotka ovat päässeet käsiksi yli 10 000 veritestin tietokantaan vuosilta 2001–2010.

Maastohiihdon arvokisamitaleista 46 prosenttia voittivat vuosien 2001–2017 arvokisoissa hiihtäjät, jotka olivat 2001–2010 antaneet epäilyttäviä arvoja sisältäviä näytteitä. Nämä hiihtäjät olivat voittaneet 313 arvokisamitalia.

Silti näistä urheilijoista vain noin viidesosa on saanut tuomion dopingista.

Venäläisten urheilijoiden näytteistä on paljastunut eniten poikkeamia. Epäilyttäviä näytteitä on löydetty myös lajin muiden suurmaiden kuten Suomen, Norjan, Saksan, Ruotsin, Italian, Itävallan ja Viron edustajilta. Viestimet eivät kerro jutuissaan urheilijoiden nimiä.

– Suurella joukolla mitalisteista on ollut poikkeavat tai suuresti poikkeavat veriarvot. Se viittaa siihen, että maastohiihdossa on suurella todennäköisyydellä käytetty dopingia, Kansainväliselle hiihtoliitolle FIS:lle työskennellyt yhdysvaltalainen lääkäri James Stray-Gundersen arvioi kertynyttä dataa.

Epäilyttäviä näytteitä antaneiden urheilijoiden joukossa on sekä uransa lopettaneita että yhä kilpailevia urheilijoita. Datan perusteella Pyeongchangin talvikisoihin on osallistumassa yli 50 maastohiihtäjää, jotka ovat antaneet urallaan epäilyttävän dopingnäytteen.

"Näillä veriarvoilla sairaalaan, ei ladulle"

Tietokannasta on löytynyt näytteitä, joiden tulokset ovat hyvin poikkeuksellisia. Stray-Gundersenin mielestä näissä tapauksissa kyse on dopingista, koska luonnollisen selityksen todennäköisyys on häviävän pieni.

– Käytännössä olen varma, että kyse on dopingista, Stray-Gundersen ilmoitti loppupäätelmänsä SVT:lle.

Veriarvot ovat olleet joissain näytteissä niin korkeita, että urheilija olisi kuulunut asiantuntijoiden mielestä sairaalaan eikä hiihtokisoihin.

Sunday Timesin, ARD:n ja SVT:n paljastukset kohdistuvat maastohiihdon mitaliurheilijoihin. Lähes puoleen 2001–2017 arvokisojen mitaleista liittyy epäilyttävä veriarvo. Mitalien ulkopuolelle jääneiden näytteistä vain 13,5 prosenttia oli poikkeavia.

Korjattu aiempaa uutista: 2. kappaleessa oikea muotoilu po. Maastohiihdon arvokisamitaleista 46 prosenttia voittivat vuosien 2001-2017 arvokisoissa hiihtäjät, jotka olivat 2001-2010 antaneet epäilyttäviä arvoja sisältäviä näytteitä. Aiemmassa versiossa oli, että Maastohiihdon arvokisamitaleista 46 prosenttia on voitettu poikkeavin veriarvoin vuosina 2001-2017 arvokisoissa.

2. KPL PO. Maastohiihdon arvokisamitaleista 46 prosenttia voittivat vuosien 2001-2017 arvokisoissa hiihtäjät, jotka olivat 2001-2010 antaneet epäilyttäviä arvoja sisältäviä näytteitä. Aiemmassa versiossa oli, että Maastohiihdon arvokisamitaleista 46 prosenttia on voitettu poikkeavin veriarvoin vuosina 2001-2017 arvokisoissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

SUEKin pääsihteeri Harri Syväsalmi dopingpaljastuksesta: "Ei mitään uutta"