Hiihto haluaa palauttaa huippu-urheilun uskottavuuden

Menestyksen jatkuvuuden takaamiseksi hiihdon pitäisi myös pystyä nostamaan nuoria aikuisten menestyjiksi.

Rion kesäolympialaisten huono menestys kyseenalaisti suomalaisen huippu-urheilun kykyä tuottaa uusia kansainvälisen tason urheilijoita. Lahden kotikisoihin valmistautuva maastohiihto haluaa olla kotimaisessa huippu-urheilussa edelläkävijä. Osaaja, jonka kokemuksia ja käytäntöjä voi hyödyntää muissa lajeissa.

Hiihto on Reijo Jylhän päävalmentajakaudella rakentanut järjestelmää, joka luo yksilölajin urheilijoille mahdollisuudet hyödyntää lahjakkuuttaan. Harjoittelu korostaa yksilöllisyyttä, mutta pohjaa silti myös vahvaan ryhmäharjoitteluun. Menestyksen jatkuvuuden takaamiseksi hiihdon pitäisi myös pystyä nostamaan nuoria aikuisten menestyjiksi.

Valmennustie on Hiihtoliiton, Olympiakomitean ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun yhteistyön tulosta. Alkusysäys oli Olympiakomitean urheilijoille tekemä kysely Sotshin 2014 olympialaisten jälkeen. Urheilijat saivat kertoa, missä heidän mielestään valmennuksellisesti mennään.

– Me olemme jatkaneet itsearviointia kyselyillä 2015 ja 2016. Viime vuoden kyselyn perusteella esimerkiksi kehitimme voimaharjoittelua leireillä ja saimme vinkkejä, miten pitäisi parantaa psyykkistä valmennusta, Jylhä kertoo.

– Haemme koko ajan toiminnan kehittämistä. Emme sorru siihen, että arviointi olisi arvostelua valmennusta kohtaan. Samalla urheilijatkin oppivat, että heidän vastuunsa kasvaa, Jylhä kertoo.

Tarkka seuranta urheilijoista

Sotshiin päättyneen Magnar Dalenin valmennuskauden aikana hiihdossa parani Jylhän mukaan moni asia, mutta kotimaisen valmennusjärjestelmän kehittäminen unohtui. Nyt henkilökohtaiset valmentajat ovat taas keskiössä.

– Henkilökohtaiset valmentajat ovat tärkeitä. Entiseen verrattuna erona on kuitenkin se, että valtaosa heistä on jollakin tavalla mukana liiton toiminnassa, Jylhä arvioi.

Jylhä sanoo olevansa hyvin selvillä paitsi kaikkien A-maajoukkueen urheilijoiden, myös haastajaryhmän ja nuorten ryhmän urheilijoiden kulloisestakin tilanteesta. Urheilijaseurannassa on 47 hiihtäjää.

Kommunikointia ovat tiivistäneet vähintään joka toinen viikko pidettävät Skype-palaverit, joihin osallistuu valmentajien lisäksi taustatiimin ihmisiä, kaikkiaan 16 henkilöä. Toimintaa on ollut luomassa nykyisin muun muassa Sami Jauhojärveä valmentava Jarmo Riski, jolla on pitkä kokemus yritysvalmennuksesta.

– Käymme palavereissa läpi jokaisen hiihtäjän tilanteen ja sen, miten seurantajakso edellisestä palaverista on sujunut. Palaverien välissä me liiton valmentajat pidämme yhteyttä urheilijoiden henkilökohtaisiin valmentajiin, Jylhä kertoo.

Testaus valmennuksen tukena

Urheilijoiden testaus on hyvä esimerkki toimintatapojen kehittämisestä urheilijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kihun edustajat ovat mukana kaikilla maajoukkueleireillä ja seuraavat siellä päivittäisharjoittelua.

– He tekevät pikkumattotestejä, mittaavat maitohappotasoja ja kuvaavat tekniikkaa. Henkilökohtaiset valmentajat saavat tiedot käyttöönsä OneDrive-yhteydellä, Jylhä kuvaa.

Jokainen maajoukkuehiihtäjä käy harjoituskaudella kolmesti kaksipäiväisissä testeissä Kihulla. Testaukseen kuuluvat terveystarkastukset sekä kestävyys-, voima- ja suorituskykytestit.

– Olemme pyrkineet löytämään testipatterin, jonka avulla näkee urheilijan tilanteen. Lisäksi Olli Ohtonen ja Kihu ovat luoneet hiihtomatolle harjoittelumalleja, joissa voi treenata kontrolloidusti. Matti Heikkinen on käyttänyt niitä eniten, Jylhä kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.