Jalkapalloliiga vihdoin vauhtiin, selvin sävelin: "HJK:ta ei pysäytä kukaan"

Miesten jalkapalloliiga palaa koronaviruksen takia kaikkien aikojen pisimmältä tauoltaan, kun pääsarjapallo potkaistaan vihdoin keskiviikkona liikkeelle. Mutta yksi asia ei ole muuttunut: maamme suurin, mahtavin ja monen mielestä kaunein on se suurin suosikki.

Yli kahdeksan kuukautta sitten juhlittiin Kuopiossa 43 vuoden odotuksen päättymistä KuPSin nostellessa mestaruuspokaalia. Samaan aikaan kahdeksan edellisestä kymmenestä mestaruudesta voittanut HJK odotteli ”lohdutussarja” EL-lopputurnausta jäätyään kauas kärkitaistosta. Eurooppa jäi lopulta kokonaan haaveeksi, ja viides loppusija oli Klubille huonoin sitten syksyn 2007.

Moinen kivi oli (ja on) saatava pois suurimmasta ja mahtavimmasta kengästä. Niinpä HJK pani sellaiset verkot vesille, että muiden oli vain ihmeteltävä suu auki: tuli nimimiestä toisensa perään kuin loppumattomana virtana, ja takana on nyt koko talvi sekä koronapaluu tappiotta. Viimeisin voitto tuli viikonloppuna ja vei HJK:n cup-finaaliin.

–  HJK:ta ei pysäytä kukaan. Ei ole edes lähellä, paaluttaa TPS-valmentaja Tommi Pikkarainen.

–  On kuin Rosenborg, KuPSin tuore norjalaisvalmentaja Arne Erlandsen puolestaan sanoo viitaten vuonomaata viime vuosikymmenten mittaan ajoittain mielin määrin hallinneeseen seuraan.

Onnittelut siis uran ensimmäisestä mestaruudesta päävalmentajana, HJK-luotsi Toni Koskela. Vai pysyykö tähtisikermä fokusoituneena, tyytyväisenä ja valmentajan näpeissä? Pysäyttäisikö vain globaali kulkutauti marssin kohti 30. mestaruutta?

–  Olemme olleet hyviä pitkin vuotta, Koskela naurahtaa jälkimmäiseen kysymykseen.

–  Olemme pystyneet viemään peliä niin kuin haluamme niiden menevän. HJK on kerännyt mestaruusvuosinaan keskimäärin 2,3–2,4 pistettä per peli. Se ei ole helppoa ja vaatii valtavan ison työn, Koskela kuitenkin rauhoittelee.

Pistekeskiarvo Koskelan porukalla tämän vuoden peleistä eli kahdeksasta Suomen cupin väännöstä ja neljästä treenipelistä on 2,7. Joten tahti on ainakin lyöty tarvittavaan, kun tosipelit alkavat.

Jatkuuko Hongan nousu, miten käy mestarille?

HJK:n takana tuuppii mitalitaiston asemiin useampikin ryhmä, mutta marraskuussa kärkiporukoissa ei liene isompia yllättäjiä. Liigaan paluunsa jälkeen nelossijan ja pronssin ottanut Honka, tasainen suorittaja Ilves ja HJK:ta vastaan cup-finaaliin mennyt viime kauden hopea-Inter siellä lienevät.

–  Ollaan lyöty tavoitteeksi parantaa sijoitusta. Eli sijoille 1–2, Hongan valmentaja Vesa Vasara kertoo espoolaisodotuksista.

–  HJK on onnistunut hyvin rakentamaan joukkueensa. Mutta mitään ei anneta ilmaiseksi, Vasara lähettää vielä terveistä naapurikaupunkiin.

Mutta entäpä hallitsevat mestarit sitten? Ei kai KuPSia voi sivuuttaa, vaikka muutoksia onkin piisannut aina päävalmentajasta alkaen? Urallaan paljon nähnyt Erlandsen ottaa rauhallisesti.

–  Olemme valmiina. Mutta niin ovat muutkin. Ja mitäkö uutta minun myötäni? Ei mitään spesiaalia, 60-vuotias valmentaja pyörittelee.

KuPSin mestariksi palauttanut Jani Honkavaara palasi kotimaisemiinsa Seinäjoelle, kun hän otti ohjat kahdella viime kaudella yhdeksänneksi kompuroineessa SJK:ssa. Nyt ei viiden vuoden takaisessa mestariseurassa mahdollisuuksia ole kuin selkeään parannukseen.

–  Tuttu kaupunki, mutta uusi seura. Uusi kulttuuri myös, ja minun tehtäväni on muuttaa sitä. Junioriputkea on saatava näkymään tulevaisuutta varten. Mutta totta kai valmentamiseen liittyy aina tulosvastuu, jalkapalloa aina monelta kantilta pohtiva Honkavaara pohtii.

–  Joukkueen kehittäminen voittavaksi ryhmäksi on tavoitteena. Meillä on paljon nuoria, ja tuohon tavoitteeseen on vielä matkaa. Mutta hyvää kohti ollaan menossa, Honkavaara jatkaa ja arvioi rakennustyöhön kuluvan kenties kolmisen vuotta.

–  HJK pystyy tekemään sen yhdessä vuodessa. HJK on tällä kaudella vahva, ehkä kuitenkin haavoittuvainen, entinen HIFK-luotsi virnistää vielä.

Paluu jäädäkseen?

Sarjanousijoista TPS:llä voi tulla vaikeaa, eikä suomalaisen jalkapallomaan peruskantoihin kuuluvalla Valkeakosken Hakallakaan liene asiaa kärkikamppailuun.

Jotain ikitaistelija Teemu Tainio on kuitenkin lyhyellä valmennusurallaan jo oppinut vastustajien kiusaksi: Hakan taivuttua viikonloppuna cupin välierässä HJK:lle, oli tappio joukkueelle ja Tainiolle vasta toinen päälle 15 kuukauteen. Ehkä Haka on tullut jäädäkseen pääsarjaan seitsemän vuoden divisioonavaelluksen jälkeen.

–  Olemme vaikea voitettava. Ei me divarissakaan aina hallittu, mutta tulosta tuli. Olen nauttinut tästä tosi paljon, ja nyt toteutuu myös monen pelaajan unelma liigassa pelaamisesta. Minimitavoite meillä on säilyminen, mutta kyllä me paikkaa ylempään loppusarjaan tavoitellaan, Tainio summaa koskilaisnäkymät.

Epätietoisuus tuo mutkia matkaan

Koronakaaos sotki paitsi pelejä myös taloutta seuroissa. Vaikka suurin osa STT:n haastattelemista valmentajista ei näe taloushuolien juurikaan vaikuttaneen omaan ja joukkueen lajitekemiseen, on taakka kuitenkin päällä vähän joka puolella jalkapallo-Suomea.

–  Taloudellisesti kriisi on aiheuttanut isot tappiot ja toiminnan suunnittelulle isoa epätietoisuutta. Teimme rankan säästöohjelman, jolla leikattiin pelaajien palkkoja, ja lomautimme muita. Muutamia määräaikaisia työsuhteita ei jatkettu, kuvaa HIFK:n toimitusjohtaja Christoffer Perret.

–  Epätietoisuus on varmasti ollut kaikista vaikeinta, kun ei ole tiennyt, mitä varten suunnittelemme toimintaa ja pitäisikö rahojen riittää kuukaudeksi, puoleksi vuodeksi vai puoleksitoista vuodeksi. Näillä näkymin pelaamme yli puolet sarjasta yhden kolmasosan kapasiteetilla ja ennakoitua raskaammalla kustannusrakenteella eli enemmän järjestyksenvalvojia, henkilökuntaa ynnä muuta sellaista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.