Jyväskylän yliopiston tutkijat ehdottavat maastohiihtoon lyhyempiä sprinttimatkoja – "Tarjoaisi suuremman mahdollisuuden sille, että paras urheilija voittaa"

Urheilufilosofian tutkija Mika Hämäläinen ja yritysvastuun tutkija Marjo Siltaoja Jyväskylän yliopistosta ehdottavat maastohiihtoon kokeilua, jossa testattaisiin nykyistä lyhyempiä sprinttimatkoja. Kokeilun tarkoituksena olisi selvittää, voitaisiinko nykyistä lyhyemmät sprinttimatkat ottaa mukaan arvokisoihin.

– Vuoden 2019 MM-hiihdoissa Seefeldissä naisten sprinttimatka oli 1,2 kilometriä ja miesten 1,6 kilometriä. Uudessa sprinttikokeilussa matka olisi pituudeltaan 200–400 metriä, Hämäläinen kertoo lehdistötiedotteessa.

– Kilpailu koostuisi useasta karsintalähdöstä, ja yhdessä lähdössä olisi kerrallaan kaksi tai kolme hiihtäjää. Jokaisella hiihtäjällä olisi oma kaistansa kuten pikajuoksuissa. Kilpailu huipentuisi viimeiseen lähtöön, jossa kaksi hiihtäjää ratkaisisi voiton.

Tutkijoiden ehdotus sisältyy heidän tutkimusartikkeliinsa Does the Sprint Belong in High-level Cross-country Skiing Competitions?, joka on julkaistu kansainvälisessä lehdessä Olympika. The International Journal of Olympic Studies.

Ehdotuksen taustalla on tutkijoiden tekemä filosofinen urheilulajianalyysi. Sprintin monet kaatumiset saivat tutkijat pohtimaan, nakertavatko ne liikaa lajin urheilullista arvoa, kun sattuman rooli kasvaa.

– Kaatumiset ja törmäykset ovat tavallisia sprinttihiihdossa. Kilpailijat hiihtävät usein nipussa, ja ratkaisut tapahtuvat nopeasti. Suomalaisille saattaa esimerkiksi muistua mieleen, miten Ristomatti Hakola kaatui MM-hiihtojen parisprintissä Seefeldissä ja mahdollisuus mitaliin karkasi, Hämäläinen sanoo.

Sprinttikilpailut voidaan tutkijoiden mukaan mieltää enemmän spektaakkelimaiseksi yleisöviihteeksi kuin perinteiseksi urheilukilpailuksi, jossa kilpailtaisiin siitä, kuka on nopein.

– Filosofisen urheilulajianalyysin perusteella sprinttihiihto ei ole poikkeuksellinen laji, vaikka kilpailijoiden paremmuusjärjestystä ei aina saada yksiselitteisesti selville. Ehdotuksemme lyhyemmistä sprinttimatkoista kuitenkin tarjoaisi suuremman mahdollisuuden sille, että paras urheilija voittaa kilpailun. Ehdotus säilyttäisi myös sprinttihiihdon intensiivisen tunnelman, Hämäläinen toteaa.

Hämäläisen mukaan sprinttikokeilussa on tärkeää, että testattava matka olisi samanmittainen sekä miesten että naisten sarjassa.

– Ei ole perusteltua lisätä eripituisia matkoja miehille ja naisille. Parhaimmillaan kokeilu kääntäisi suksia siihen suuntaa, että arvokisoissa hiihtomatkojen pituudet yhtenäistettäisiin miesten ja naisten sarjoissa, Hämäläinen sanoo.

Tutkijat ehdottavat, että kokeilu käynnistyisi ensin harjoituskilpailuina. Se etenisi pienistä paikallisista kilpailuista mahdollisesti kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Huipentumana olisivat MM-hiihdot sekä talviolympialaiset, jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi alemmilla tasoilla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .