Kolumni: Perinteikäs Kiri voi kaatua konkurssiin

Ari Mäntylä tarjoaa kolumnissaan Jyväskylän Kirille kahta vaihtoehtoa selvitä pahoista talousvaikeuksista.

Perinteikäs pesäpalloseura Jyväskylän Kiri on painitermein ilmaistuna sillassa. Hartioita painavat puolen miljoonan euron velat, epätietoisuus ensi kesän pelipaikasta ja näiden seurauksena joukkueen mureneminen. Tämän kauden ykkössarjan joukkueesta muihin maisemiin ovat lähteneet mm. runkopelaajat Atte Brandt ja Teemu Rouhiainen.

Kirin ahdinko on vakava ja akuutti. Kuluneen kesän Kiri vielä sinnitteli pesäpallon ykkösessä ja hyvin sinnittelikin. Joukkue sijoittui ykkösessä viidenneksi, mutta sateinen kesä ja vähäiset katsojamäärät eivät auttaneet seuraa taloudellisesti. Iso velkataakka on ja pysyy.

Talouden asiantuntijat ovat peranneet Kirin velkoja useiden kuukausien ajan. Tase on vielä viimeistelemättä ja velkamääränkin suhteen on useita näkemyksiä. Velkaa on noin 500 000 euroa, mutta lukuja pyöriteltäessä on päädytty myös 250 000 euroon. Lopullinen sakka asettuu tuohon haarukkaan, mutta ennemmin sen yläpäähän.

Pesäpallon ykkössarjan yleisömäärillä satojen tuhansien eurojen velkataakkaa ei kevennetä. Jos Kiri pitäisi vetää kuiville varsinaisen toiminnan tuloksella, ei se onnistu muuten kuin pesäpallon supersarjassa. Mitään takeita ei kuitenkaan ole, että Kiri pelastuisi, vaikka edustusjoukkue saisikin villin kortin supersarjaan ensi kaudeksi.

Hippos 2020 -hankkeen eteneminen ratkeaa vuoden loppuun mennessä. Ehkä vasta tammikuussa tiedetään, että aletaanko uutta liikuntakeskittymää rakentaa, ja jos ruvetaan niin pistetäänkö lapiota maahan keväällä vai vasta syksyllä 2018. Mitä ilmeisimmin Hippoksella pelataan pesäpalloa vielä ensi kesä, mutta varmaa se ei ole. Pesäpalloväki saattaa joutua evakkoon jo ensi kesänä.

Jyväskylän kaupunki on varannut ensi vuodelle 400 000 euroa, jolla rakennettaisiin hiekkatekonurmi ja väliaikaiset katsomot Huhtasuolle. Kaikkiaan pesäpallokentän rakentaminen Huhtasuolle maksaisi miljoona euroa.

Pesisväki ei näe Huhtasuota houkuttelevana paikkana. Katsojamäärien pelätään laskevan, jos ottelut siirretään pois kaupungin keskustan tuntumasta. Eikä Superpesis myönnä villiä korttia Huhtasuolle.

Käytännössä Kirillä on kaksi vaihtoehtoa. Seura voi jatkaa pelaamista sellaisella sarjatasolla mihin rahat ja rahkeet riittävät. Toinen vaihtoehto on pistää seura konkurssiin. Velat jäisivät velkojien tappioksi, mutta niin häipyisi seurojen joukosta myös vuonna 1930 perustettu Jyväskylän Kiri, jolla on edelleen hallussa Suomen ennätys mestaruussarjassa pelattujen kausien (63) määrässä.

Vuonna 1951 perustettu JMU kaatui viime talvena konkurssiin 40 000 euron velkojen takia. Löytyykö Jyväskylästä riittävästi kirihenkisiä rahoittajia ja tekijöitä, jotka pelastaisivat Kirin samalta kohtalolta. Pelastusoperaatiolla on kiire, sillä Kirin hartiat uhkaavat kastua vuosikokouksessa marraskuussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.