Kolumni: Täydellisessä maailmassa suuret arvokisat menisivät näin

Täydellisyys alkaa kisapaikan valinnasta. Kansainvälinen raati valitsee demokraattisesti äänestämällä maan ja kaupungin, jossa ihmisoikeudet ja yksilönvapaus toteutuvat. Äänestyksessä raha ei vaihda omistajaa. Äänestäjät ovat naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja, joita kaikkia yhdistää intohimo urheiluun.

Kisat järjestetään urheilun, ihmisten ja luonnon ehdoilla. Isäntäkaupunki ottaa valinnoissaan huomioon ympäristön ja ilmaston. Maata hallitsee demokraattisesti valittu henkilö, jonka teot ja sanat ovat ihmisarvoa kunnioittavia.

 

Uusia areenoita ja stadioneita rakennetaan mahdollisimman vähän. Rakennustyö tehdään palkatulla työvoimalla. Rakentajat saavat työstään inhimillisen korvauksen, ja työolot ovat erinomaiset. Työntekijät saavat järjestäytyä.

Kaikilla on puhdasta juomavettä. Kaikki selviävät töistään hengissä.

Jos ongelmia löytyy, kansainvälinen kattojärjestö kantaa vastuunsa ja puuttuu tilanteeseen.

Naisten ja miesten kilpailuja kunnioitetaan tasavertaisesti. Niiden välisistä eroista ei tarvitse käydä enää yhtäkään keskustelua. Kaikki saavat urheilla rauhassa ilman, että heidän tarvitsee huolehtia oman ihmisryhmänsä palkkatasa-arvosta tai huonommasta näkyvyydestä.

Kaikkia kohdellaan yhtä hyvin. Kenenkään ei tarvitse syödä epäluonnollisia hormoneita saadakseen kilpailla.

Kenenkään ei tarvitse pelätä, että yleisöstä kuuluu loukkaavia huutoja ihonväristä tai kansallisuudesta. Yleisö käyttäytyy rauhallisesti, ja katsomossa vallitsee hyvä yhteishenki. Kaikki katsojat selviävät ottelutapahtumista ehjinä.

Paikalliset asukkaat ovat innoissaan mukana kisatapahtumissa, sillä ne tuovat iloa ja riemua kaupunkiin. Kaikki saavat asua omissa asunnoissaan kisojen aikana ja niiden jälkeen. Suorituspaikat jäävät kaupunkilaisten ahkeraan käyttöön, kun urheilujuhlan pöly laskeutuu.

Kaupunkilaiset suhtautuvat myötämielisesti suuren ihmismassan virtauksiin. Paikallisia lämmittää tieto siitä, että heitä kohdellaan hyvin myös muulloin kuin olympialaisten aikaan.

 

Kaikki urheilijat ovat rehtejä kansalaisia. Kilpailijat maksavat veronsa kuuliaisesti.

He taipuvat uskomattomiin urheilusuorituksiin täysin oman lihansa ja verensä voimin, kovan harjoittelun ja lahjakkuuden tuloksena. Koska maailman jokaisessa kolkassa ollaan rehellisiä, saavat kaikkien maiden urheilijat kilpailla oman lippunsa alla.

Menestystä joko tulee tai ei tule Suomeen. Reilulla pelillä joku voittaa ja joku häviää. Kansakunta kannustaa urheilijoitaan ja odottaa mitaleita, mutta kohtelee armollisesti myös kokemusta kartuttaneita kotiinpalaajia.

 

Kuulostaako itsestään selvältä? Niin minustakin. Maailma näyttää ajattelevan toisin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .