MM-kisoista tuli eurooppalainen menestysjuhla – Suomi hakee jalkapallo-oppia useilta Euroopan mailta

Kroatia ja Ranska kohtaavat loppuottelussa, välierissä nähtiin neljä eurooppalaisjoukkuetta ja 16 parhaan joukossa kymmenen Euroopan maata.

Sunnuntaina huipentuvat jalkapallon MM-kisat ovat olleet Euroopan maiden juhlaa.

– Turnauksesta on ehkä päällimmäisenä jäänyt mieleen eurooppalaisen jalkapallon voimakas esiinmarssi. On selvää, että Euroopassa on menty harppauksin eteenpäin, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti sanoo.

Euroopan maiden menestykselle löytyy selkeitä syitä.

– Akatemiatoiminta on noussut isossa kuvassa jopa kilpailuaiheeksi maiden sisällä ja niiden välillä, mikä näkyy myönteisesti pelaajakehityksessä. Ehkä vielä merkittävämpi asia on, että maailman parhaat liigat ovat Euroopassa, Suomen alle 21-vuotiaiden ja alle 19-vuotiaiden miesten päävalmentaja Juha Malinen listaa.

Lahti löytää samoja syitä menestykselle.

– Euroopan maat vaihtavat keskenään paljon tietoa. Esimerkiksi akatemioissa on kehitetty systemaattisesti yksilöitä ja pelitapoja. Aika monella Euroopan huippumaalla on tosi kurinalainen pelisysteemi, Lahti sanoo.

Suomi ammentaa oppia ulkomailta

Lahden mukaan Suomi hakee jalkapallo-oppia useilta Euroopan mailta.

– Olemme analysoineet tarkasti Belgian ja Tanskan koulutus- ja pelaajakasvatusjärjestelmää. Olemme käyneet hyvin läpi myös Islantia ja Ruotsia.

Lahti nostaa esille valmentajavaihdon konkreettisena asiana, jossa suomalaiset voisivat hakea apua ulkomailta.

– Meidän pitäisi ehdottomasti lähettää nuoria valmentajiamme eurooppalaisen valmennuksen huippumaihin vuodeksi tai pariksi oppiin, hän sanoo.

Lahti mainitsee Espanjan, Portugalin ja Saksan esimerkkeinä tällaisista maista.

– Tarvitsemme nälkäisiä kavereita, jotka haluavat Euroopan valmennushuipulle. Kyseeseen voisi tulla jonkinlainen stipendityyppinen ratkaisu. Emme varmaan kaikkia kuluja pystyisi maksamaan, mutta varmasti ratkaisuja löytyisi.

"Neljä lisäpaikkaa oikeutettua"

MM-kisojen joukkuemäärä nousee vuoden 2026 turnauksessa nykyisestä 32:sta peräti 48:aan. Myös Qatarin vuoden 2022 kisoihin on väläytetty joukkuemäärän nostamista, mutta tällä tietoa turnaus pelataan nykyisellä maaluvulla.

Eurooppa saa vuoden 2026 kisoihin vain kolme lisäpaikkaa, mikä tuntuu menestykseen nähden melko pieneltä lisäykseltä.

– Vähän kysymysmerkkejä tuo asettaa näiden kisojen jälkeen. En ole ollut niissä keskusteluissa mukana, kun kiintiöistä on päätetty. Eurooppalaisittain katsottuna tänne olisi oikeutettua saada vähintään neljä lisäpaikkaa, Lahti sanoo suoraan.

Venäjän MM-kisoissa on nähty muutamia epätasaisia otteluita, mutta lopulta vain Egypti ja Panama jäivät alkulohkovaiheessa ilman pisteitä.

Esimerkiksi Afrikan maista ei yksikään edennyt pudotuspeleihin, ja väkiluvultaan maailman neljä suurinta valtiota Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Indonesia puuttuivat kisoista kokonaan.

Lahti sanoo toisaalta ymmärtävänsä laajenemispäätöksessä Kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa.

– Kisoille pyritään saamaan globaali peitto, ja se on ihan hyväkin periaate. Toisella puolella on, ettei siellä saa olla luokattomia joukkueita.

Malista ei sen suuremmin haittaa, jos alkulohkoissa nähdään yksittäisiä epätasaisia pelejä.

– Pelisysteemi tuo kuukauden aikana kuitenkin kovimmat esille, hän sanoo.