Maastohiihdossa otettiin mallia Norjasta – "Ei se ole ollut rahasta kiinni"

Viime kaksi kautta ovat olleet menestyksekkäitä Suomen maastohiihdossa. Maajoukkueen hiihtäjät voittivat Lahden MM-kisoissa viisi mitalia viime vuonna ja tämän talven PyeongChangin talviolympialaisista hiihtäjät palasivat neljän mitalin kanssa.

Sekä Lahdessa että PyeongChangissa Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin kilpailut, kun Krista Pärmäkoski haki Etelä-Koreasta kolme henkilökohtaista mitalia. Molemmat ovat lahjakkaita urheilijoita, mutta Suomen menestyksen taustalta löytyy myös organisaation onnistumisia. Yksi tärkeä oivallus on ollut osallistuva asiantuntijuus, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta ovat vastanneet Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu.

Mallia otettiin Norjasta

Suomen maastohiihdon kannalta kaksi merkittävää asiaa tapahtui vuosina 2013 ja 2014. Kihu tuli kesällä 2013 tiiviimmin mukaan hiihtäjien valmennukseen ja Kihun asiantuntijat jalkautuivat hiihtäjien leireille. Sotshin olympialaisissa suomalaiset hiihtivät kolme mitalia, mutta yhteys päävalmentaja Magnar Daleniin koettiin haastavaksi. Norjalaisen Dalenin ja suomalaisten hiihtäjien vuorovaikutuksessa oli pulmia. Vieras kieli ja erilainen toimintakulttuuri olivat menestyksen jarruina.

Kun Reijo Jylhä tuli maastohiihdon päävalmentajaksi vuonna 2014, alkoivat asiat edistyä. Olympiakomitea palkkasi maastohiihtäjien avuksi oman lääkärin Maarit Valtosen ja henkiseksi valmentajaksi Hannaleena Ronkaisen. Suomen hiihdossa oltiin siirrytty osallistuvan asiantuntijuuden aikaan.

– Lähdettiin hakemaan parasta osaamista. Kihusta saatiin mukaan parhaat voimat, kolme hiihtomiestä. Hannaleena tuli mukaan ja Maarit. Maastohiihdolle saatiin oma lääkäriverkosto, Jylhä selvittää.

Jylhän mukaan Suomessa otettiin mallia Norjasta.

– Mutta ei me Norjan mallia voitu suoraan kopioida, Jylhä huomauttaa.

Motivaatio tärkeää

Osallistuva asiantuntijuus. Miksi tuota ei oltu keksitty aikaisemmin?

– Ei se ole ollut rahasta kiinni. Se vain vaatii motivoituneita tekijöitä ja urheilijoita, Jylhä huomauttaa.

Valtonen kertoo esimerkin terveydenhuollosta.

– Meillä on ollut hyviä lääkäreitä tässä järjestelmässä, mutta jatkuvuus on puuttunut. Kun joku luottohenkilö on jäänyt pois, niin koko systeemi on romuttunut. Huippu-urheiluyksikkö on lähtenyt rakentamaan järjestelmää, joka on pysyvämpi, eikä niin henkilöriippuvainen, Valtonen kertoo.

Maastohiihdon lääkäriryhmään on saatu houkuteltua asiantuntijoita laajalla rintamalla.

– Ollaan saatu mukaan suomalaisia huippulääketieteen osaajia, kuten immunologian, infektiotautien puolella myös meidän gurut ovat kiinnostuneet urheilusta. On upeaa päästä tekemään töitä myös laajemmalla rintamalla, Valtonen innostuu.

Psyykkinen valmennus on viime vuosina tunnustettu merkittäväksi tekijäksi maastohiihdossa. Vuorovaikutustaidot, menestyspaineiden hallinta ja epäonnistumisen pelko ovat asioita, joissa urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen osaa auttaa.

– Olen saanut urheilijoilta positiivista palautetta, että tuen heitä heidän työssään ja minulla on erilainen näkökulma asioihin, Ronkainen sanoo.

Urheilijoiden paineiden hallinta onnistui hyvin Lahden MM-kisoissa ja se näkyi menestyksenä. Mutta paljon on töitä tehtävänä mentaalisella puolella.

– Olympialaisista jäi saamatta 3–4 mitalia, kun vuorovaikutus ei toiminut. Urheilijoiden on lisättävä vuorovaikutusta esimerkiksi valmentajien ja huollon kanssa, Ronkainen patistaa.

Testimatolla vilskettä

Kihun rooli maastohiihdon maajoukkueen kanssa on lisääntynyt isoin harppauksin ja hiihdon strategiassa Kihulle kaavaillaan vieläkin vahvempaa roolia. Hiihtäjiä alettiin testata perusteellisesti kolme kertaa vuodessa kolmisen vuotta sitten. Moni hiihtäjä on valuttanut hikeä testimatolla Jyväskylässä.

Viime vuonna hiihtäjät saivat vahvennusta ravitsemuksen hallintaan ja fysioterapiaan. Fysiologian asiantuntijat ovat nykyisin mukana maajoukkueen harjoitusleireillä.

– Olemme oikealla tiellä, mutta kokonaisvaikuttavuudessa ei olla vielä lähelläkään maksimaalista hyödyntämistä, Jylhä huomauttaa.

Hiihdon uutena päävalmentajana aloittaneella Matti Haavistolla on tukena organisaatio, joka on kuin huippuunsa viritetty moottori. Vieläkö sitä voidaan parantaa?

– Vielä rohkeammin voitaisiin harjoitella, sanoo Haavisto ja tarkoittaa tuntimäärien lisäämistä.

Kihun roolista Haavistolla on vain hyvää sanottavaa.

– Kihun analyysitoiminta on parantunut. Meillä on toimiva yhteistyö, Haavisto kehuu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .