Miksi tähtihyökkääjän päässä pimeni? "Kyllä mua kaduttaa"

Peter Kotilainen on ymmällään. Ja harmissaan. Sunnuntaina Happeen tähtihyökkääjä katseli punaista korttia. Aikainen suihkukomennus oli liigan pistepörssiä johtavalle taiturille jo kauden toinen.

– On tässä pitänyt miettiä asiaa. Ei ole mun tapaista näyttää kentällä tuolla tavalla tunteita. Fiilikset ovat vähän huonot, kun siviilielämässäkin on hieman hankaluuksia. Kyllä mua kaduttaa, mutta on turha jäädä silti liikaa murehtimaan, Kotilainen sanaili.

Ensimmäinen ulosajo Kotilaiselle tuli aiemmin syksyllä Viikinkejä vastaan, kun 21-vuotias laitahyökkääjä hyökkäsi voimakkaasti v-alkuisin sanoin tuomareiden kimppuun. Sunnuntain temppu oli sitten vielä tyhmempi, kun maalipaikassaan epäonnistunut Kotilainen tarjoili tilanteen jälkeen poikittaista mailaa Classicin Jesse Ruokostenpohjan päähän. Kotilaisen oli toki tarkoitus osua alemmaksi, mutta eipä se ole mikään puolustus.

– Se oli tyhmä tilanne ja kadutti heti. Kävin itse heti pelin jälkeen sopimassa asian. Pyysin anteeksi ja hänkin sanoi, että peli on peliä, Kotilainen kertoi.

Harjoitustunteja 5-vuotiaasta asti

Kotilaisen sunnuntainen tempaus on kieltämättä vaikeasti käsitettävissä. Ymmärrystä on haettava kaukaa, aina nuorukaisen lapsuudesta asti.

– Mulla on aina ollut tapana purkaa pahaa oloa pelaamalla.

Kotilaisen tapauksessa lapsuuteen sitä pahaa oloa on tarjottu turhankin usein.

– Kotona oli paljon vaikeuksia iskän alkoholiongelman takia. Murheet purettiin pelaamalla ja ehkä se vieläkin näkyy, että pelaamisessa mulla on paljon tunnetta mukana.

Kotilaisen perheessä pihapelit eivät olleet kevyttä neppailua. Tunnetun veljessarjan kuopus on joutunut niissä väännöissä koville illasta toiseen.

– Ne olivat kovempia kuin nykyiset liigapelit. Niissä peleissä ei ollut mitään sääntöjä eikä kukaan tullut antamaan punaista, vaan pelit kestivät aina täydet 60 minuuttia. Kyllähän mä siellä olen monet itkut vääntänyt, kun olen jäänyt isompien jalkoihin.

Pihapelit olivat pikkupojalle tärkeää terapiaa ja luonnollisesti myös erinomaista harjoittelua.

– Lopulta nämä vaikeudetkin ovat mun vahvuuksia. 5-vuotiaasta asti harjoitustunteja on tullut älyttömästi. Ilman niitä en olisi niin hyvä pelaaja kuin olen.

Tuolloin pahan olon purkamisen kohteena oli useimmiten pallo. Sama on tilanne nykyään, vaikka monet ovat valmiita parin ylilyönnin takia tekemään toisenlaisia johtopäätöksiä.

– On näissä tapauksissa nyt osin sattumaa. Aikaisempina vuosinakin on pelien aikana muodostunut taistelupareja, mutta nyt nämä ovat menneet vain jotenkin kerralla purkkiin.

Salibandyn keskustelupalstoilla Kotilainen on saanut tapauksen jälkeen aika paljon kuraa niskaansa. Hänet on leimattu lapselliseksi ja itsekkääksi pahaksi pikkupojaksi.

– En pidä itseäni minään pahiksena. Pyrin pelaamaan niin, että joukkue voittaa ja pisteitä tulee.

– Huutelijoita tietysti riittää aina, mutta niistä on turha pahoittaa mieltä. Aikuinen mä tuskin tulen koskaan olemaan, aina mä olen pelihommissa lapsi, Kotilainen nauroi.

Ja liialliseen kahlimiseen tuskin onkaan tarvetta.

– En voi sanoa, että tuollaisia ei tapahdu enää ikinä. Mutta eihän tuollaisia vihellyksen jälkeisiä juttuja vain saa tulla.

"Paha poika" pelaa uransa parasta kautta

On tavallaan nurinkurista, että Kotilainen on noussut nyt otsikoihin pahana poikana. Siinä keskustelussa on tuntunut samalla unohtuvan, että maajoukkuelaituri pelaa fantastista kautta, uransa parasta. Pistepörssin johtopaikka kertoo lopulta vain pienen osan Kotilaisen koko loistosta.

– Oon mä mennyt pelaajana yhä eteenpäin. Ehkäpä viime kauden jälkeen kentällisen vaihdos piristi. Viime kaudella Jami (Sveitsissä nyt pelaava Manninen) oli suuri persoona ja halusi tehdä maaleja. Nyt olen isommassa roolissa, kuten haluan olla.

– Ja aika paljon täytyy antaa kredittiä myös (Johannes) Jokiselle. Tiedän aina, missä se kaveri liikkuu, Kotilainen kehui tutkapariaan unohtamatta myöskään ketjun kolmatta jäsentä Janne Hoikkasta.

Itse asiassa Kotilaisen loistavuus on myös yksi syy hänen ylilyönteihinsä, tai ainakin voisi olla. Liigan pistepörssin ykkönen on kaukalossa merkitty mies, jota otteluiden aikana yritetään lämmittää monin tavoin.

– Onhan se tietysti ollut vähän ikävää, mutta enemmän mä tykkään, kun mua yritetään kuumentaa. Saan siitä lisäbuustia. Ja nyt näiden punaisten myötä se varmasti lisääntyy ja se sopii mulle. Tykkään haasteista.

Siihen haasteeseen tunteikkaan laiturin on nyt voitava vastata voitokkaasti. Seuraava hölmöily olisi jälleen vaikeammin selitettävissä. Tästä Kotilainen selviää vielä parin ottelun pelikiellolla ja Happeekin kärsi osin tapauksen takia vain yhden sinällänsä harmittoman tappion. Selvän johtoaseman menettäminen Classicia vastaan saattoi lopulta olla hyväksi Happeelle.

– Sarjassa tarvitaan tämmöisiä kriisejä. Ja tulihan tuossa ottelussa ujosti mieleen viime kevään tapahtumat, Kotilainen muisteli finaalisarjaa, jossa Happee suli johtoasemasta kolmessa ottelussa peräkkäin Seinäjoen Peliveljiä vastaan.

Eli kuten Kotilainen totesi. Lopulta vaikeudet vain vahvistavat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.