Olympiakomitean pomolta vahvistus – Suomen olympiahaussa liian paljon mutkia selvitettävänä

Suomen mahdollisuudet saada olympiakisojen isännyys on liki mahdoton tavoite, vaikka silloin tällöin ajatus talviolympiakisoista Helsinki pääpaikka on putkahtanut esiin.

Ruotsi ja Tukholma olivat Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) äänestyksessä loppusuoralla, kun vuoden 2026 myönnettiin kesäkuussa Italiaan.

Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio arvioi, että päätöksen myötä suomalaisten olympiaisännyydelle tuli liikaa mutkia matkaan.

– Olympiakisoja kisoja ei ole kertaakaan jaettu kahden maan järjestettäväksi, eikä ajatus muuttunut vuodeksi 2026, sanoo Ritakallio.

Tukholman kisat olisivat olleet ennakkotapaus, koska sen haussa kelkkailu olisi järjestetty Latviassa.

– Suomen on mahdotonta yksin järjestää talviolympialaisia. Siksi näen mahdollisuutemme järjestää talviolympialaiset lähinnä teoreettisina. Tarvitsisimme aina kumppanimaan, ja lisäksi KOK:n pitäisi olla valmis jakamaan kisat useamman maan järjestettäväksi.

Suomesta puuttuvat talvikisojen lajeista kelkkailun ja alppihiihdon vauhtilajien suorituspaikat.

Ritakallion mielestä jättiläishanke tarvitsisi vahvaa kansallista tahtotilaa.

– Kansallisella tahtotilalla tarkoitan, että niin yleisen kansalaismielipiteen, poliittisten päättäjien ja yrityselämän pitäisi olla vahvasti kisojen hakemisen takana.

Vuonna 1952 Helsinki järjesti kesäolympiakisat, mutta silloin voitiin todellakin puhua koko kansan yhdistymisestä suurhankkeen taakse.

Nykyään KOK:n Agenda 2020 -ohjelma sinänsä mahdollistaisi kisojen jakamisen useammalle maalle.

– Ainakin tähän mennessä mahdollisuus on ollut lähinnä teoreettinen, pohtii Ritakallio.

Ritakallion päätelmiä tukee keväällä 2019 valmistunut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana sekä Olympiakomitean johdolla Olympiaselvitys. Siinä selvitettiin Suomen mahdollisuudet talvi- tai kesäolympialaisten ja paralympialaisten järjestämiseen aikaisintaan 2030-luvulla.

– Selvitys osoitti, että Suomella ei ole edellytyksiä nykymuotoisten kesäolympialaisten ja paralympialaisten järjestämiseen.

Ritakallion mielestä Suomen kannattaa jatkossakin hakea eri lajien maailmanmestaruus- ja Euroopan mestaruuskilpailujen järjestämistä, koska niihin resurssimme riittävät mainiosti useissa lajeissa.

– Lisäksi Suomi voisi mainiosti järjestää kansainvälisiä monilajitapahtumia kuten Universiadit, Nuorten Olympiafestivaalit tai European Gamesit, jotka juuri päättyivät Valko-Venäjän Minskissä.

Urheilun rahoitus on ollut Suomessa esillä. Huippu-urheilun toimijoilta saatu viesti on selkeä: voimavaroista on pulaa.

Kuitenkin samaan aikaa on tehty Olympiastadionille täyttä korjausta, mikä on vienyt jo jopa 300 miljoonaa euroa. Panostus ei ole kuitenkaan pois urheilun perusrahoituksesta.

– Olympiastadion on paitsi yksi maamme keskeisimmistä urheiluareenoista niin myös keskeinen osaa kulttuurihistoriaamme, joten minusta on ollut perusteltua että niin Suomen valtio kuin Helsingin kaupunki ovat sitoutuneet toteuttamaan Olympiastadionin remontin, sanoo Ritakallio.

Ritakallio toivoo, että valtiovalta suhtautuu entistä suopeammin urheilun ja liikunnan toiveisiin.

 Antti Rinteen hallituksen ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi” haluaa nostaa liikunnallista aktiivisuutta sekä parantaa seuratoiminnan, huippu-urheilun, ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytyksiä. Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytyksien parantamiseen on vuoden 2023 tasolla osoitettu viiden miljoonan euron pysyvä menolisäys, jolla nostetaan seuratukea, lisätään huippu-urheilun rahoitusta ja lajeille jaettavaa tehostamistukea.

Ritakallio uskoo, että näin vahvistetaan seurojen elinvoimaisuutta ja siten yhteisöllisyyttä, jota liikunnan seura- ja kansalaistoiminta tuo yli 1,7 miljoonalle osallistujalleen.

– Lisäresursseja kohdennetaan myös urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille sekä taataan urheilua tavoitteellisesti harrastaville nuorille yhtäläiset edellytykset opiskella myös ammatillisen koulutuksen piirissä kuin urheilulukioissa.

Ritakallio pistää myös toiveita hallitus lupaamaan selvityksen huippu-urheilulaista.

– Urheilun näkökulmasta hallitusohjelma sisältää toteutuessaan paljon myönteistä.

Voimavarojen kohdentamisesta on hyvä Vuokattiin perustettu lumilajien olympiavalmennuskeskus.

– Keskukseen on sitoutunut kuusi talvilajia: alppihiihto, ampumahiihto, freestylehiihto, lumilautailu, maastohiihto ja yhdistetty. sanoo Ritakallio.

Hänen mukaansa Mika Kojonkosken seuraajaksi tulleen Mika Lehtimäen johdolla Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö tekee jatkuvasti työtä laadun parantamiseksi.

– Rajallisten resurssien entistä tiukempi priorisointi sekä eri lajien valmennustoiminnan keskittäminen ovat tarpeen. Siitä Vuokatin valmennuskeskus on paras esimerkki, arvioi Ritakallio.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .