Olympialaiset laittavat urheilijan rohkeuden testiin – Muuhun harjoitteluun nivottu psyykkinen valmennus valmistaa urheilijaa kisatilanteeseen

Urheilupsykologi ja päävalmentaja kehottivat kaikkia hiihtäjiä puhumaan tavoitteistaan ääneen vähintään yhdelle ihmiselle.

STT

Rohkeus vilahtaa usein urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen puheessa. Ominaisuus on arvossaan, kun maailman parhaat talvilajien urheilijat mittaavat parin viikon ajan tasoaan Pyeongchangin olympialaisissa.

Kyse ei kuitenkaan ole vain uskalluksesta tehdä lumilautailussa yhä hurjempia temppuja tai yrityksestä lähteä maastohiihtokisaan urku auki ja katsoa, mihin voimat riittävät.

– Kullekin urheilijalle rohkeus voi olla eri asioita. Se voi olla sitä, että osaa tehdä oikeita ratkaisuja, jättää joskus jonkin treenin tekemättä. Tai laittaa lisää napsuja hiihtovauhtiin, Ronkainen selvittää Pyeongchangin kisakylässä.

Juuri maastohiihtäjien kanssa Ronkainen on tehnyt pisimpään psyykkisen valmennuksen yhteistyötä. Lahden MM-kisoissa suomalaiset onnistuivat kääntämään kotiyleisön paineet mahdollisuudeksi ja nauttivat kannustuksesta ja tunnelmasta. Se poiki viiden mitalin saaliin.

– Ennen Lahden MM-kautta nostimme päävalmentaja Reijo Jylhän kanssa psyykkisen valmennuksen punaiseksi langaksi menestyvän joukkueen teeman ja rohkeuden. Paineen säätely oli keskeinen taito, josta lähdettiin puhumaan joukkueen kesken, Ronkainen kertoi.

Urheilijat ja valmentajat linjasivat, ettei rohkeus kahden MM-viikon aikana riitä, vaan pitää olla rohkea koko kauden. Tällä kaudella rohkeus on vielä korostunut.

Ennen Pyeongchangia Ronkainen ja Jylhä antoivat hiihtäjille uskallusta ja itsensä peliin laittamista vaativan tehtävän. He halusivat, että jokainen hiihtäjä kertoo olympialaisten tavoitteensa etukäteen vähintään yhdelle ihmiselle.

– Kaikille tavoitteista puhuminen julkisesti ei sovi, mutta kaikilla on omat tavoitteet, ja niistä puhuminen on tärkeää.

Psyykkistä valmennusta vuoden ympäri

Päävalmentaja Jylhän rooli psyykkisen valmennuksen vahvistamisessa on merkittävä, sillä maastohiihtoon on hänen johdollaan luotu vahva asiantuntijaverkosto hiihtovalmentajien tueksi. Urheilijan henkisten valmiuksien kehittämisessä myös hiihtäjien henkilökohtaisilla valmentajilla on suuri rooli, sillä psyykkinen valmennus pitää nivoa yhteen fyysisen harjoittelun kanssa. Työtä tehdään vuoden ympäri, ja Ronkainen on tuttu vieras maajoukkueen leireillä.

– Valmentaja pystyy avaamaan urheilijan tilannetta ja haasteita eri tavalla kuin urheilija. Sitten yhdessä mietitään, miten treenitilanteissa voidaan toimia.

Kaiken perusta on urheilijan itsetuntemus. Miten urheilija keskittyy, ja millaisessa vireystilassa hän menee treeneihin. Miten urheilija reagoi väsymykseen, ja miten hän pystyy harjoittelemaan sitä, että palauttaa keskittymisen häiriötekijöistä huolimatta.

– Nykyään jokaisella hiihtäjällä on maastohiihtojoukkueessa omat psyykkiset tavoitteet ja psyykkiset rutiinit. On tullut systemaattisuutta, Ronkainen kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut