Suomi yleisurheiltiin maailmankartalle

”Rata- ja kenttäurheilun” asema oli nuoressa valtakunnassa sementtiin valettu.

Suomalainen yleisurheilu on reilusti yli satavuotisen historiansa aikana ehtinyt herättää tunteita. Rakkaaseen lempilapseen on liittynyt enemmän tai vähemmän paikkansa pitäneitä myyttejä.

Yksi sellaisista on ”Suomen juokseminen maailmankartalle”. Ansio siitä on yleisesti sälytetty Tukholman olympiakisoissa 1912 kolme kultamitalia voittaneelle Hannes Kolehmaiselle.

Kolehmaisen tripla on peräisin ajalta, kun Suomi oli vielä Venäjän alainen suuriruhtinaskunta.

– Juostiinko Suomi maailmankartalle? Tästä voi olla monta mieltä. Itsenäisen Suomen kannalta Hannes Kolehmaisen uroteoilla oli valtava merkitys, kertoo Yleisurheilu Suomen historiassa -teoksen kirjoittanut tietokirjailija Seppo Martiskainen.

Kolehmainen oli 1910-luvulla hajaannusta kohti kulkeneessa Suomessa kansallisesti eheyttävä hahmo. ”Hymyilevän Hanneksen” kansansuosio oli kiistaton.

– Kun Kolehmainen vuonna 1914 palasi Amerikasta Suomeen, häntä suorastaan jumaloitiin, Martiskainen vahvistaa.

Naiset itse muutoksen jarruna

Martiskainen on kokenut yleisurheiluhistorioitsija. Jonkinlaisena yllätyksenä historiikin kirjoittajalle tuli kirjaa tehdessä se, kuinka naisten yleisurheilun harrastamiselle panivat Suomessa kapuloita rattaisiin naiset itse.

Aikoinaan naisurheilusta puhuttaessa ”konniksi” julistettiin urheilun monitoimimies LauriTahkoPihkala ja selostajasuuruus Martti Jukola. Vastahangassa yleisurheilua kohtaan olivat kuitenkin myös naisvoimistelun puolestapuhujat.

– Kun Suomen naisten liikuntaliiton muinaisia Kisakenttä-lehtiä tarkastelin, minut yllätti se, kuinka paljon naiset vastustivat naisten yleisurheilua. Niillä kirjoituksilla oli paljon suurempi vaikutus kuin Tahko Pihkalan puheilla yhteensä, Martiskainen huomauttaa.

Naisten yleisurheilu tuli olympiakisojen ohjelmaan Amsterdamissa 1928. Suomalaisnaisia ei siellä vielä nähty.

Aikansa jääkiekkoilua

Yleisurheilun asema oli suomalaisessa 1920–30-luvun todellisuudessa sementtiin valettu. Itsenäistynyt Suomi voitti pelkästään 1920-luvulla kolmissa olympiakisoissa yleisurheilussa yhteensä 24 kultamitalia.

– Entinen yleisurheilu oli tämän päivän jääkiekkoilua, Martiskainen peilaa valta-asetelmia lähemmäs vuosisadan takaa.

Yleisurheilu-nimitys alkoi vakiintua kotimaiseen kielenkäyttöön vasta 1930-luvulla. Sitä ennen puhuttiin vapaaurheilusta ja sittemmin rata- ja kenttäurheilusta.