Timo-Heikki Varis ihastui kasa-ammunnan tarkkuuteen ja tasa-arvoon – saavutti MM-mitalin 65-vuotiaana

– No tämä on sellaista pikkutarkkaa nysväämistä, kuvailee viitasaarelainen Timo-Heikki Varis, 65, lajiaan kasa-ammuntaa.

Tarkennettakoon heti alkuun, että tässä tapauksessa nysvääminen on myönteinen määritelmä, jolla tarkoitetaan pikkutarkkaa tekemistä ja tarkkuutta.

– Ennen kaikkea lajissa pärjääminen vaatii henkistä kanttia. Fysiikankin pitää tietysti olla kunnossa, jotta pitkän kisasuorituksen jaksaa, mutta esimerkiksi asetta ei tarvitse jaksaa pidellä paikallaan, koska ammunta suoritetaan tuelta, Varis selvittää.

Kasa-ammunta on nimensä mukaisesti kasaan ampumista. Hiukan tuntemattomampi ampumaurheilulaji jakaantuu kahteen alakategoriaan, varsinaiseen kasa-ammuntaan ja pistelajeihin. Kasa-ammunnassa ampumamatka on 100, 200 tai 300 metriä ja tavoitteena on osua taulussa mahdollisimman pienelle alueelle. Pääosa harrastajista ampuu kiväärillä, jonka kaliiperi on 6 millimetriä.

– Kasa-ammunnassa tavoitteena ei ole ampua kymppiä. Riittää, että osumat ovat kilpatauluun merkityn neliön sisällä ja että kaikki viisi laukausta osuvat mahdollisimman lähelle toisiaan, samaan kasaan, Varis kertoo.

Pistelajeissa taulu jakaantuu 25 osatauluun ja tässä tavoitteena on mahdollisimman tarkka laukaus. Kokonaisuudessaan kilpailusuorituksessa ammutaan 75 laukausta.

– Osataulun keskellä olevan napakympin halkaisija on kokonainen millimetri, Varis naurahtaa.

Pistelajeissa aseina ovat pienois- ja ilmakiväärit ja ampumamatkana aseesta riippuen joko 25 tai 50 metriä.

Varis kertoo keskittyneensä viime aikoina erityisesti pistelajeihin. Panostus on kannattanut. Vastikään Etelä-Afrikassa kisatuista lajin MM-kisoista tuomisina oli joukkuehopeaa pienoiskiväärillä. Muut joukkueen jäsenet olivat vaasalainen Jyrki Muotio ja haapajärveläinen Risto Murisoja.

– Vaikka tuloksena oli joukkuemitali, en silti ole täysin tyytyväinen omaan suoritukseeni. Kisa jännitti paljon ja tuuliolosuhteet Pretorian savanneilla olivat hyvin erilaiset kuin kotimaan kisoissa.

Varis toteaa, että henkinen kantti ei vielä ensimmäisissä maailmanmestaruuskisoissa riittänyt, mutta uskoo kestävyyden kasvavan kisojen myötä. Tavoitteena kun ei ollut vain osallistuminen, vaan menestys.

– Nyt takana on kahdet kansainväliset kisat, EM-kisat joissa joukkue sai kultaa ja nyt MM-kisat. Seuraava iso tavoite on päästä osallistumaan ja menestyä Tshekissä 2021 käytävissä EM-kisoissa.

Varis myöntää, että kullan häviäminen Italian joukkueelle kismitti aika lailla.

– Mutta aika nopeasti osasin jo iloita hopeasta, onhan se nyt aikamoinen suoritus ja liikutti melkoisesti. Vaikka kyllä niitä omia ensimmäisiä suorituksia mietti, että paremminkin olisi voinut mennä, 24. sijalle henkilökohtaisessa kilpailussa yltänyt Varis miettii.

Kasa-ammunta poikkeaa useista muista ampumalajeista siinä, että kaikki kilpailevat samassa sarjassa. Suomen joukkueen ikähaitari Etelä-Afrikan kisoissa oli 16-vuotiaasta reiluun seitsenkymppiseen. Koko kisassa osanottajien ikä vaihteli 14 ja 92 ikävuoden välillä.

– Tämä on sillä tavalla demokraattinen laji, Varis toteaa.

Tasapuolisuutta lisää se, että kaikki suoritukset ammutaan tuelta.

– Lajin pariin lähtisi varmasti useampikin, jos aseet eivät olisi niin arvokkaita. Kaikki aseet tehdään tilaustyönä, kasa-ampuja on asesepän vaativin asiakas.

Varis itse innostui lajista 15 vuotta sitten kokeiltuaan ampumakaverin asetta.

– En ollut oikein pärjännyt mielestäni tarpeeksi hyvin muissa ampumalajeissa, tästä löysin itselleni sopivan jutun.

Innostus on vienyt mukanaan niin tehokkaasti, että taskussa on pätevyys toimia kansallisten kisojen ylituomarina ja kirjoitettuna uudet, vielä hyväksymättömät säännöt lajille.

– Haluan olla mukana kehittämässä lajia omalta osaltani.

Harjoitteluolosuhteet Viitasaaren Kymönkoskella ovat hyvät. Omassa pihassa on testipaikka ja lähin rata on Keiteleellä.

– Kotona en varsinaisesti harjoittele, mutta asetta voi täällä testata hyvin. Testaaminen on lajissa erittäin tärkeää, ennen MM-kisoja olimme kolmen muun kilpailijan kanssa Saksassa Lapuan tehtaalla etsimässä optimaalisia patruunoita aseisiin. Tavoitteena on patruunan ja aseen saumaton liitto, Varis kuvailee.

Ampumaharrastajalle myös metsästys on ollut lähellä sydäntä. Tosin viime vuosina Varis kertoo vähentäneensä sitä huomattavasti. Sorsanmetsästyksen aloituspäivä sopi mainiosti haastattelun ajankohdaksi.

– Metsäkanalintujen metsästys kiinnostaa edelleen, oman pystykorvan kanssa on hyvä kulkea metsässä. Mutta viime vuosina tavoitteena ovat olleet toisenlaiset laukaukset.

Tällä Varis viittaa syyskuussa ilmestyvään lintukirjaansa, jonka toistasataa kuvaa hän on napsinut pääosin kodin lähimaastossa.

– Närhi, kaunis ja salaperäinen, kuvaa nimensä mukaisesti närhiä ja niiden elämää, Varis paljastaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .