Urheilutauko opettaa näkemään metsän puilta – Koronakevät pakottaa urheilutoimijat uudenlaiseen ajatteluun

Koronakevät kurittaa muun ohella urheilua kovalla kädellä. Poikkeusaika pakottaa miettimään huippu-urheilun merkitystä.

Pallon potkaisi liikkeelle ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.). Hän ehdotti pari viikkoa sitten Twitter-tilillään, että kun koronan takia urheilu-uutisia on vähän, puolet tv-lähetysajasta voisi käyttää luonnon kevätseurantaan.

Heitossa kyseenalaistui Yleisradion kruununjalokiven Urheiluruudun arvo. Se ärsytti osan urheilumediasta vastahyökkäykseen.

–  Eikä ihme, mutta toki korona-aika on opettanut, ettei urheilu maailman tärkein asia ole. Pärjäämme ilman tapahtumien päivittäisrumbaa. Emme silti loputtomiin voi elää näin, Suomen urheilumuseon johtajana kesäkuun alussa aloittava Jukka-Pekka Vuori näkee.

Hiihtoliiton puheenjohtajanakin toiminut Vuori kuuluu urheilun seuraajana raskassarjalaisiin. Hän innostui pikkupoikana pänttäämään urheilutilastoja, ja tulokset näkyvät.

–  Voitin Pekka Kivelän kanssa tiiminä Ylen Radio Suomen urheiluvisan 2000-luvulla pari kertaa.

Radio Suomen urheiluvisoja tuomaroi Pekka Honkanen, Urheilumuseon eläköityvä Vuoren edeltäjä.

Nationalismin pitkä varjo

Honkanen korostaa, että urheilulla on suomalaismielissä sijansa.

–  Jos oikein muistan, 75 prosenttia suomalaisista suhtautui tutkimuksessa huippu-urheiluun myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Urheilu on suurin kansaliikkeemme, Honkanen huomauttaa.

Nationalismi iski 1900-luvulla leimansa urheiluun.

–  Urheilumenestyksellä oli 1920–30-luvuilla voimakas vaikutus nuoreen suomalaiseen kansallisidentiteettiin, mutta nationalismi on lientynyt. On keskimäärin kumminkin kivempaa, jos suomalainen voittaa, Honkanen kuvailee.

–  Kun aikoinaan keskusteltiin, tulisiko Euroopan unionilla olla yhteinen edustusjoukkue, se tuntui haetulta, hän vertaa.

Suomalaisia on syytetty juuri menestyshulluiksi. Väite ei aivan päde.

Jalkapallon suomalaishistoria oli ennen Huuhkajien läpimurtoa lähes lohduton, ja silti Englannin liiga on vuosikymmeniä kerännyt tv-kotikatsomoihin fanaattisia seuraajia.

–  Menestyshulluus on klisee. Kun suomalaista urheilua tarkastellaan, herkästi unohdetaan, kuinka laajalla rintamalla sitä on, Vuori oikoo.

Tempo on rauhoittunut

Huippu-urheilu on ollut koronapandemian takia jäissä maaliskuun puolivälistä. Urheiluyhteisön kärsimien taloudellisten tappioiden suuruutta voi vain arvailla.

Kriisillä on kaiketi tervehdyttäviäkin vaikutuksia. Huipputapahtumien ilotulituksen tauottua urheilun kova ydin on alkanut hahmottua. Metsä näkyy puilta.

–  Urheilutarjonta on ollut niin valtavaa, että kun tempo on rauhoittunut, on palattu katsomaan taaksepäin. Urheiluhistoriaa ja -kulttuuria on nostettu esiin, Vuori kertoo.

–  On ymmärretty vanha sanonta, ettei tulevaisuutta voi olla ilman historiaa.

Toiminta murroksessa

Urheilun toimintatavat ovat poikkeusaikana murroksessa.

–  Toivon, että korona vaikuttaa huippu-urheilun järjettömäksi paisuneeseen rahavirtaan, kun kriisi on laittanut ihmisiä muutenkin ajattelemaan uudella tavalla, Vuori heittää.

–  On mielenkiintoista nähdä, mietitäänkö tähdille maksettavien palkkioiden järkevyyttä tarkemmin, Honkanen säestää.

Urheilutoimijat käyvät eloonjäämistaistelua. Se yhdistää, mutta myös erottaa.

–  Vääjäämättä tapahtuu urheilumarkkinan uusjako, jossa vahvemmat selviytyvät ja heikommat kuolevat. Ne, jotka pystyvät uudistumaan, voittavat. Ne, jotka juuttuvat poteroihin, häviävät, Vuori ennakoi.

Huippu-urheilu palailee Euroopassa pikku hiljaa tauoltaan

–  Yksi maailman suurista jalkapallosarjoista, miesten Saksan Bundesliiga jatkui lähes kymmenen viikon tauon jälkeen 16. toukokuuta. Englannin Valioliiga, Italian liiga Serie A ja Espanjan liiga odottavat paluuta kesäkuussa.

–  Suomessa naisten Kansallisen jalkapalloliigan on määrä alkaa 12. kesäkuuta, miesten liigan 1. heinäkuuta. Miesten jalkapallon kesäkausi alkaa Suomen cupilla 16. kesäkuuta.

–  Naisten Superpesis alkaa 12. kesäkuuta ja miesten Superpesis 2. heinäkuuta.

–  Kotimainen yleisurheilu aloittaa kauden kesäkuussa pienillä tapahtumilla. 26.–27. kesäkuuta ja 22.–23. heinäkuuta kalenterissa ovat Tampereen tai Helsingin seudulla muutaman lajin Teemakisat.

– Yleisurheilun gp-kisoja on määrä järjestää 8. heinäkuuta Jyväskylässä, 15. heinäkuuta Lahdessa, 1. elokuuta Kuortaneella ja 5. elokuuta Espoossa. Turussa on laajaa yleisurheilutarjontaa 11. elokuuta Paavo Nurmi Gamesissa ja 13.–16. elokuuta Kalevan kisoissa. Perinteinen Ruotsi-maaottelu mitellään Tampereella 4.–5. syyskuuta.

–  Euroopassa suositut Pohjois-Amerikan suuret palloilusarjat, koripallon NBA ja jääkiekon NHL, eivät ole vielä tehneet päätöksiä kautensa jatkamisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.