Väistyvä päävalmentaja Jylhä: Yhteistyö on ainoa tie huipulle

Oivallus, sitoutuminen ja kommunikaatio maastohiihdon kehityksen avainsanoja.

Viimeisiä viikkojaan maastohiihdon päävalmentajana toimiva Reijo Jylhä ei puutu seuraajansa Matti Haaviston tekemisiin, mutta jättää hänelle rivien välistä haasteen. Miten kehittää hiihtoon luotua yhteistyön mallia yhä pidemmälle?

Jylhän mukaan yhdessä tekeminen on ainoa tie huipulle, sillä esimerkiksi Norjan kaltaisiin resursseihin Suomessa ei päästä.

– Kymmenportaisella asteikolla tuloksenteko on vasta kakkosen tai kolmosen välillä. Jotta järjestelmä toteutuu, ihmisten pitää sisäistää, mitä muutos tarkoittaa, Jylhä sanoo STT:n haastattelussa.

Urheilijat ovat tuloksen konkreettisia tekijöitä, mutta tavoitteisiinsa he eivät yllä koskaan yksin. Niinpä joukkueen jokaisesta yksilöstä täytyy pitää huolta, jotta urheilija voi onnistua tärkeissä paikoissa. On sitten kyse kehon ja mielen valmentajista, fysioterapeuteista tai suksihuoltajista.

– Huoltoryhmän merkitys jää usein liian pienelle. Jos suksihuoltaja ja urheilija eivät onnistu kommunikaatiossaan ja työssään, hyväkuntoinenkaan urheilija ei tee tulosta, Jylhä muistuttaa.

Jylhä painottaa hiihdon johtamisjärjestelmän luomisessa ex-maajoukkuevalmentajan Jarmo Riskin panosta. Riski kouluttaa työkseen muun muassa yrityksissä ja on palannut hiihtovalmennukseenkin.

– Jarmolta olen saanut johtamisen työkalut loppuelämäkseni, Jylhä kiittää.

 

Valmentajat koko porukan käytössä

 

Hiihdossa valmennus on perustunut urheilijoiden ja heidän henkilökohtaisten valmentajiensa työhön. Malli on nyt valjastettu koko maajoukkueen tueksi.

– Viime syksynä Val Senalesin leirillä meillä oli seitsemän valmentajaa paikalla, enemmän kuin norjalaisilla. Virallisesti meitä oli vain kaksi maajoukkuevalmentajaa, minä ja haastajaryhmän Ville Oksanen.

– Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kautta luotiin edellytykset, että henkilökohtaiset valmentajat voivat olla mukana haluamillaan leireillä, ja samalla heidän osaamisensa on maajoukkueen käytössä, Jylhä kiittää valmentajien sitoutumista.

Päävalmentajan työn suurin haaste on Jylhän mukaan pysyä itse taustalla, saada muut oivaltamaan asioita ja olemaan ylpeitä oivaltamisestaan. Urheilijoilla on oivaltamisessa vielä työsarkaa.

– Jotkut urheilijat ajattelevat toimivansa paremmin kuin miten toimivat, Jylhä sanoo, mutta muistuttaa, että urheilijoiden välillä on suuria eroja.

 

Käskevä johtaminen on historiaa

 

Yhteinen kieli on oivaltamisessa keskeistä, sillä pitkäänkin lajissa mukana olleet saattavat ymmärtää eri tavalla jopa olennaiset harjoittelun termit, kuten määräintervalli, vauhtikestävyys ja peruskestävyys.

Väärinymmärrykset voivat pilata paljon, joten Jylhän mukaan joukkueessa on lisätty selittämistä.

Hän uskoo, että hiihdon toimintaympäristön muutos on hyvällä alulla.

– Suomalainen nuori ihminen on jo valmis siihen, että toimintaa voidaan sopia ja tehdä yhdessä. Tuskin on tarvetta palata autoritääriseen, käskevään toimintatapaan.

Jylhä keskittyy huippu-urheilun edistämiseen kotikaupungissaan