Venäjä suljettiin arvokilpailuista neljäksi vuodeksi, kahdet seuraavat olympialaiset jäävät väliin – päätös ei vaikuta EM-jalkapalloon

Venäjä ei saa osallistua olympialaisiin eikä muihin urheilun arvokilpailuihin neljään vuoteen. Maailman antidopingtoimisto Wada päätti asiasta maanantain kokouksessaan.

Tapaus liittyy Venäjän valtiojohtoiseen dopingohjelmaan, jonka vuoksi maan urheilijat olivat sivussa jo muun muassa Rion kesä- ja Pyeongchangin talviolympialaisista. Puhtaiksi todistetut venäläisurheilijat saivat kuitenkin osallistua ilman kansallistunnuksia.

Dopingohjelmaa on tutkittu vuosien ajan, eivätkä venäläisten toimenpiteet dopingongelman kitkemiseksi vakuuttaneet Wadaa.

Uusi neljän vuoden panna pitää Venäjän maana sivussa esimerkiksi vuoden 2020 Tokion kesäolympialaisista ja 2022 Pekingin talviolympialaisista.

–  Koko suositusluettelo on hyväksytty yksimielisesti, Wadan edustaja James Fitzgerald kommentoi Sveitsin Lausannessa pidetyn kokouksen jälkeen uutistoimisto AFP:lle.

Venäjä voi valittaa päätöksestä, mutta maan antidopingtoimisto Rusadan johtaja Juri Ganus ei laske valituksen läpimenon varaan.

–  Ei ole mahdollista voittaa tätä tuomioistuimessa, Ganus kommentoi AFP:lle.

Testitiedoissa epäselvyyksiä

Wada kertoi marraskuun lopussa, että Moskovan antidopinglaboratoriosta alkuvuodesta 2019 pitkän vääntämisen jälkeen luovutetut testitiedot eivät olleet kattavat eivätkä alkuperäiset. Wada on verrannut testitietoja ilmiantajalta 2017 saamaansa kopioon ja todennut, että satoja positiivisia testituloksia on poistettu. Osa poistoista on tehty 2016 tai 2017, mutta merkittäviä muutoksia on tehty vielä joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019.

Lisäksi viime metreillä testitiedostoon on lisätty väärennettyjä todisteita, joiden tarkoitus on ollut esittää, että Venäjän dopingjärjestelmän paljastanut entinen antidopingjohtaja Grigori Rodtshenkov olisi väärentänyt testitietoja voidakseen kiristää rahaa urheilijoilta.

Wadan mukaan testitiedoista on poistettu aineistoa, joka todistaa erään laboratoriotyöntekijän olleen osallisena dopingin peittämisessä. Kyseinen laboratoriotyöntekijä on tällä hetkellä Venäjän todistaja useissa tapauksissa.

KOK korosti taas syyttömien suojaamista

Kansainvälisen olympiakomitea KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach vahvisti viime viikolla, että Wadan hallituksen päätös sitoo KOK:ta, mutta se suojelee syyttömien venäläisurheilijoiden uutta sukupolvea epäilyksiltä.

Periaate on kuitenkin osaltaan johtanut KOK:n horjuvaan linjaan Venäjän dopingskandaalin käsittelyssä.

Ennen Rion 2016 olympialaisia KOK linjasi, että vaikka Venäjä oli joukkueena suljettu, yksittäiset venäläisurheilijat saivat pyrkiä kisoihin. Heidän anomuksiaan käsitteli yksi ainoa kolmihenkinen KOK:n paneeli, joka yritti hirvittävässä kiireessä selvittää anomustulvaa. Paneeliin kuulunut Claudia Bokel on jälkikäteen myöntänyt, että kiireen takia Rion olympialaisiin pääsi venäläisiä ilman uskottavaa testaushistoriaa.

Ennen Pyeongchangin 2018 talviolympialaisia KOK joutui taas venäläisten kanssa kovaan kiireeseen oman toimintansa seurauksena.

SUEKin pääsihteeri tyytyväinen Wadan päätökseen

Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin pääsihteeri Teemu Japisson on tyytyväinen Maailman antidopingtoimisto Wadan päätökseen sulkea Venäjä neljäksi vuodeksi kansainvälisestä urheilusta.

–  Erittäin hyvä, että tällainen päätös tuli. Päätös on kova, mutta perusteltu. Muuta vaihtoehtoa ei ollut, Japisson kertoi STT:lle.

Venäjällä on mahdollisuus valittaa asiasta.

–  En jaksa uskoa, että valitus menee läpi. Päätös on tehty pohjautuen sääntöihin. Näyttö on selkeä, Japisson tuumi.

Venäjä ei saa maana osallistua esimerkiksi Tokion kesäolympialaisiin 2020 eikä Pekingin talviolympialaisiin 2022. Yksittäiset urheilijat voivat saada kilpailuoikeuden, mutta eivät saa käyttää kansallistunnuksiaan.

Päätös ei koske EM-jalkapalloa Pietarissa

Maailman antidopingtoimiston Wadan päätös sulkea Venäjä maana arvokilpailuista neljän vuoden ajaksi koskee myös arvokilpailujen järjestämistä ja hakemista sekä sitä, etteivät venäläiset virkailijat saa osallistua arvokilpailuihin. Pannasta huolimatta jalkapallon EM-lopputurnausta pelataan näillä näkymin Pietarissa ensi kesänä.

Uutistoimisto AFP kertoi jo marraskuun lopussa, ettei tuolloin vielä mahdollinen rangaistus koskisi EM-jalkapalloa, sillä sitä ei pidetä antidopingmerkityksessä arvokilpailuna eikä kyse ole maailmanmestaruusturnauksesta.

Eri asia lienee vuoden 2022 MM-lopputurnaus ja sen karsinta. Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan tehtäväksi jäänee linjata, miten venäläispelaajista koostuva joukko voisi osallistua karsintaan ja mahdollisesti lopputurnaukseen.

Ensi kertaa EM-lopputurnaukseen edennyt Suomen maajoukkue kohtaa Pietarissa Venäjän 17. kesäkuuta ja Belgian 22. kesäkuuta. Kaikkiaan Pietari isännöi neljä EM-ottelua.

Avausottelunsa Tanskaa vastaan Suomi pelaa Kööpenhaminassa 13. kesäkuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Venäjän dopingpaljastaja vaatii rangaistuksia urheilijoiden taustajoukoille takautuvasti