"Yleisurheilun asema suomalaisessa yhteiskunnassa on aika marginaalinen"

Yleisurheilun MM-kisoissa menestykseen eivät riitä maailman paras valmennus ja valtion avokätinen tukijärjestelmä. Menestymiseen tarvitaan geneettisiä poikkeusyksilöitä, sillä yleisurheilu on paljaaksi riisuttua suorituskyvyn mittaamista. Ei taklaavia vastustajia, ei monimutkaisia joukkuetaktiikoita, ei vauhdissa mukana pidettävää palloa, vaan pelkkää juoksemista, hyppäämistä ja heittämistä.

Miten todennäköistä siis on, että Suomen pienestä väestöstä löytyisi maailman parhaita yleisurheilijoita – varsinkin kun Suomen väestö on eurooppalaisessakin vertailussa geneettisesti homogeeninen ja maahanmuuttoa Suomeen on ollut viime vuosisadan ajan vähän? Päälle tulee vielä se, että suomalaisten joukossa urheilulahjakkuus suuntautuu pääosin muihin lajeihin kuin yleisurheiluun.

Silti keskustelua suomalaisten yleisurheilijoiden menestyksestä käydään jokaisten arvokisojen jälkeen.

–  Yleisurheilun asema suomalaisessa yhteiskunnassa on aika marginaalinen. Harrastajamäärät ovat romahtaneet. Olisi mielenkiintoista nähdä lukuja, miten paljon näitä MM-kisoja seurattiin Suomessa, Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen sanoo.

Itkonen muistuttaa, että suomalaisten menestysaikoina kilpailu oli vähäisempää.

–  Kun mietti, miten suomalaiset menestyivät 1970- ja 1980-luvuilla, niin ne olivat monesti boikottikisoja. Toinen seikka oli se, että monet todella väkirikkaat maat olivat vasta tulossa yleisurheiluun.

"Virta vie joukkuelajeihin"

Itkosen mukaan yleisurheilu on menettänyt asemiaan harrastajamäärien lisäksi myös merkityksessään.

–  (Entinen pikajuoksija) Johanna Manninen kertoi minulle, miten yksi afrikkalainen urheilija oli kysynyt häneltä, miksi hän urheilee. Tämä afrikkalainen urheilija selitti, että teillä on asiat niin hyvin, ettei teidän tarvitsisi urheilla. Maailmassa on maita, joissa urheilu on sosiaalisen nousun väline. Jotta se voi olla sitä, se vaatii paljon lajikulttuuria, Itkonen sanoo.

Tuota lajikulttuuria Suomessa on ennen muuta joukkuelajeissa.

–  Virta vie joukkuelajeihin. Joukkuelajeissa tuote on helpompi rakentaa. Sarjat pyörivät kaksi kolmasosaa vuodesta ja pitää tuotetta jatkuvasti esillä.

Yleisurheilun kilpailukausi on yleensä nelisen kuukautta. Maailman parhaat säännöllisesti yhdelle stadionille kokoavaa kansainvälistä kilpailujärjestelmää on yritetty saada aikaan iät ajat, mutta tulokset ovat olleet laihoja.

Yksi syy tähän on yleisurheilun vaativuus. Ihmisen suorituskyky paljaaksi riisutuissa teholajeissa voi olla huippuunsa viritetty vain lyhyen aikaa vuodesta, ja kun tulokset mitataan senteissä ja sekunneissa, tulosnotkahdukset näkyvät karusti. Palloilulajit ovat paljon armollisempia.

–  Yleisurheilu on tässä suhteessa täysin armoton, Itkonen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.