Jalonen mentoroi Saksan leijonien kimppuun – "Tässä on meidän salainen ase!"

Tuttu, pitkänhuiskea hahmo harppoo energisellä askeleella Steel Arenan pihalla. Veteraanivalmentaja Kari Jalonen, 59, virnistelee hyväntuulisena Kosicen auringossa.

Moni muistaa takavuosilta ensimmäisten päävalmentajakausiensa Jalosen, joka oli ainakin julkisissa esiintymisissään kovasti kireän oloinen. Sitten hän alkoi tehdä samaa kuin pelaajana ja apuvalmentajanakin: voittaa. Viimeistään liigamestaruus HIFK:ssa 2011 teki sen, että Jalosesta alkoi kuoriutua julkisestikin annos lupsakkaa setää.

Haastatteluhetken junaillut Kalevan toimittaja on vasta saapunut kisakaupunkiin ja tuonut Jalosen pyynnöstä mukanaan paketin Presidentti-kahvia.

Se on ollut jo tovin Saksan joukkueen suomalaisen päävalmentajan Toni Söderholmin haave. Söderholm ei oikein Lidlin sumpista piittaa, mutta on joutunut juomaan sitä viime päivät.

– Kaikki mahdollinen tehdää, että päävalmentajalla on hyvä olla, Saksan valmennuksen neuvonantajana MM-kisoissa häärivä Jalonen velmuilee.

– Tässä on meidän salainen ase leijonia vastaan, hän sanoo ja jemmaa kahvipaketin verkkatakkinsa uumeniin.

"Mähän olen mediaseksikäs"

Jalonen on MM-kisoissa neljännessä roolissaan. Ensin hän oli pelaaja, sitten tv-lähetysten asiantuntija ja sen jälkeen Suomen päävalmentaja.

Mentorin rooli maittaa aiemmin keväällä Bernissä toisen peräkkäisen Sveitsin mestaruuden voittaneelle "Heinäpään haukalle".

– Kahden viikon aikana olen nähnyt paljon jääkiekkoihmisiä ympäri maailmaa. Vanhoja tuttuja ja uusia kasvoja. Bernin mestaruus on kiinnostanut monia ja onnitteluja on tullut paljon, Jalonen myhäilee.

Ex-sentteri sanoo, että hienoin kokemus MM-kisat on tietysti pelaajana, mutta ei löydä vikaa muistakaan. Liekö mentorin rooli jopa jonkinlainen rusinat pullasta -versio päävalmentajan hommista? Pääsee touhuamaan taustalla, mutta ei ole samanlaista kiirettä tai painetta kuin koutsilla - eikä jatkuvaa mediamylläkkää.

– Hei, mähän olen aina ollut mediaseksikäs!, Jalonen murjaisee.

"Kaikki muu unohtuu"

Söderholm oli yhteydessä Jaloseen jo silloin, kun päävalmentajan valintaprosessi oli kesken palaset loksahtivat kohdalleen helposti.

– Kun olen itse elänyt samassa tilanteessa, missä hän elää nyt, yritän välillä muistutella muistakin asioista. Äitienpäivästä muistutin, olen muistuttanut myös siitä, että soittaa säännöllisesti kotiin vaimolle ja lapsille, Jalonen taustoittaa.

– Täällä MM-kisoissa on joskus niin mahdottoman tärkeitä asioita, että kaikki muu unohtuu, hän naurahtaa.

Mentoroitavaansa Söderholmia kokenut valmentaja kehuu estottomasti.

– Söde tekee työnsä viimeisen päälle ja laittaa itsensä likoon. Olen nähnyt ainoastaan hyviä asioita. Miten hän on pelaajien kanssa ja johtaa valmennustiimiään, siinä on hyvä tekemisen meininki, Jalonen hehkuttaa.

Lähes puolet aikuisiästään ulkomailla viettäneen Söderholmin valtti oli myös kielitaito.

– Saksassa haluttiin pitää Marco Stürmin lähdettyä valmennuskielenä Saksa, se tuki myös Söden valintaa, kun hän puhuu sitä täydellisesti, Jalonen kertoo.

 

Söderholm itse totesi taannoin, että kun on äänekkäämmän kurinpalautuksen paikka, vaihtuu kieli englanniksi. Kielenvaihtokikka on Jalosellekin tuttu.

– No mähän huusin Venäjällä joskus suomeksi niin perkeleesti. Tajusivat, että nyt tuo on oikeasti ihan raivona, vuosina 2011-14 KHL:ssa valmentanut Jalonen nauraa.

"Valmennusurani kovin tarina"

 Mutta ei Jalonen toki vielä ole pelkästään neuvonantajaksi vetäytymässä. Sopimus Bernissä jatkuu kevään mestaruuden jälkeen. Mestaruuden, joka oli tunnetta täynnä.

– Kärkipakkimme (Ramon Untersander) oli pienen aivotärähdyksen vuoksi pois melkein koko kauden ja palasi vasta pudotuspelien toiselle kierrokselle. Jan Mursak menetti äitinsä kesken kauden ja Thomas Rüfenachtin isä sairastui vakavasti. Thomas joutui käymään playoffin aikaan sairaalassa hänen luonaan jatkuvasti ja lopulta menetti isänsä kauden päätyttyä. Oman valmennusurani kovin tarina, Jalonen kertoo.

– Osattiin käsitellä nämä kuin perheenä. Oltiin kaikki tukena ja mukana näissä tilanteissa. Varmasti osittain tämän takia oltiin pudotuspelien tiukoissa paikoissa todella kovia.

Toki ihmiselämän tunteiden kirjo vilautti koko viuhkaansa.

– Iloisiakin asioita oli, monen pelaajan perheeseen syntyi lisää lapsia kauden aikana.

Bern ratkaisi mestaruuden kotiareenallaan ja sitten alkoivat bileet.

– Mestaruuden voittaminen kotihallissa on ainutlaatuista. Ja halliahan ei suljettu lainkaan. Mutta nehän eivät ole päävalmentajan juhlat, vaan pelaajien. Lähdin sieltä jo kolmen tai neljän aikoihin, mutta bileet jatkuivat pitkälle aamuun.

"Sitä kulttuuriahan meillä ei ole"

Jalonen luotsasi leijonat MM-hopealle kolme vuotta sitten. Jääkiekkoliitto olisi halunnut jatkaa pestiä, Jalonen ei.

– Maajoukkueessa tuntui, että päivittäistä valmennusta on liian vähän, siksi hakeuduin takaisin seuravalmennukseen. Mutta maajoukkueessa on ihan eri tavalla kiinni kansainvälisessä huippujääkiekossa. Kyllä se kiinnostaa edelleen, hän paljastaa.

Niin kiinnostaa myös mentorointi.

– On hienoa, että meillä on esimerkiksi Söden ja Peltosen Villen kaltaisia nuoria valmentajia maailmalla. Vaikka Villen kanssa ollaan "eri puolilla", ollaan silti säännöllisesti yhteyksissä, Jalonen viittaa ensimmäisen kautensa Lausannen päävalmentajan toimineeseen leijonaikoniin.

Mentorointiin hän satsaisi suomalaisessa jääkiekossa laajemmin.

– Sitä kulttuuriahan meillä ei ole. Saksassa se on ollut olemassa jo pitkään esimerkiksi jalkapallossa, käsipallossa ja koripallossa. Nyt sitä tuodaan myös jääkiekkoon.

Mutta millä konsteilla leijonat sitten kaatuu tiistain kohtaamisessa, mitä juonia Jukka Jalosen miehistön pään menoksi on punottu?

– Onhan meillä vaikka mitä..., Jalonen velmuilee.

Ja taputtaa päävalmentaja Söderholmin kahvipakettia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .