Kisakuume odottaa vielä nousuaan

Jääkiekkoilun 73. MM-turnauksen alkuun on kolme päivää, eikä pelikaupunki Zürichissä ole parinkymmenen asteen kevätlämmöstä huolimatta kisakuumeesta tietoakaan.

Zürichiläisen ilmaislehden mukaan tamperelaisella Lovex-yhtyeellä on tiistai-iltana keikka 30 kilometriä lounaaseen Zugissa. Tampere on suomalaisen kiekkoilun kehto ja Zugin joukkuetta valmensi tällä kaudella Suomen entinen päävalmentaja Doug Shedden, mutta muuten jääkiekko ei näitä maisemia hallitse.

- Jääkiekolla on Sveitsissä niin pitkät perinteet, että kyllä laji tappelee tasapäisesti valta-asemasta jalkapallon kansa. On sitten makukysymys, kumpi peleistä on siellä isompi juttu, Sveitsissä 13 vuotta asunut jääkiekkovaikuttaja Kimmo Leinonen tietää.

Tarkennetaan tosiaan vähän. Perjantaina alkavat MM-kisat pelataan hallinnollisen pääkaupungin Bernin ohella Zürichistä 12 kilometrin päässä olevassa 17 000 asukkaan Klotenin lähiössä. Siellä MM-turnaus epäilemättä on iso asia.

Sveitsiläiset pomottavat

Leinonen työskenteli Sveitsin-vuotensa Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n markkinointijohtajana. Hän kiinnitti huomiota sveitsiläisen urheilun erityispiirteisiin.

- Heillä on ihan omina lajeinaan kuulapeli 'hornussen' ja painia muistuttava 'schwingen'. Siinä äijät ottavat toisistaan mittaa ruutupaidat tai valkoiset paidat päällä.

Leinonen kehuu sveitsiläisten urheilujohtajien verkostointitaitoja.

- Heistä on kansainvälisen kiekkoliiton johdossa Rene Fasel, jalkapallossa Sepp Blatter, hiihdossa Gian Franco Kasper. Ei se ole sattumaa. Usean kielialueen Sveitsi on niin hajanainen valtio, että näiden herrojen on jo kansalliseen lajijohtoon noustakseen pitänyt tehdä kova työ.

Suomi debytoi 1939 MM-Baselissa

Sveitsi järjestää jääkiekossa MM-kisat ennätyksellisesti kymmenettä kertaa. Ensimmäisensä Sveitsi järjesti St. Moritzin olympiaturnauksen kylkiäisenä 1928.

Suomi osallistui MM-kisoihin ensimmäisen kerran 1939, jolloin turnaus pelattiin Sveitsin Baselissa. Sveitsin MM-kisoissa on tapahtunut muutakin merkittävää.

- Lausannessa 1961 pelattiin viimeistä kertaa ulkojäällä. Siinä turnauksessa myös laitamainokset tulivat jääkiekkoon. Lausannen kaukalon erikoisuus olivat läpinäkyvät laidat, ja pelaajien valitusten takia reunuksiin liimattiin mainoksia.

Sveitsi järjesti Lausannen jälkeen MM-turnauksen 1971, mutta seuraavia kisoja jouduttiin odottamaan 19 pitkää vuotta.

- Eikä Sveitsi silloin 1990 edes pelannut kotikisojensa A-sarjassa, Suomen 2012 MM-kisojen pääsihteeri Leinonen huomauttaa.

Viimeksi järjestämissään MM-kisoissa 1998 Sveitsi oli hienosti neljäs. Joukkuetta valmensi ensimmäisessä turnauksessaan kanadalaissyntyinen Ralph Krueger. Hän on siitä lähtien luotsannut Sveitsiä ja johtaa joukkueensa myös tämän vuoden kotiturnaukseen.