Kolumni: Se vähemmän väljähtynyt turnaus

Kas noin, kiekko putosi jäähän. Nyt kun kisat on saatu onnistuneesti käyntiin, jääkiekon MM-kisaisäntien kartalle voidaan lisätä uusi maa, Tanska.

Historian saatossa MM-jääkiekkoa on isännöinyt jo lähes parikymmentä maata. Luku on harhaanjohtavan suuri, sillä enimmäkseen rinki pyörii vakiintuneimpien järjestäjien eli Suomen, Venäjän, Tshekin, Sveitsin, Saksan ja Ruotsin kesken. Ei kannata ihan heti odotella Puolan tai Britannian paluuta eikä kisojen viemistä Pohjois-Amerikkaan, sillä maksava ja kiinnostunein yleisö on Euroopassa väärällä aikavyöhykkeellä.

2000-luvulla on nähty Tanskan ohella vain kaksi uutta MM-isäntää, Latvia ja Valko-Venäjä. Varauksin voi listaan lisätä Slovakian, sillä Bratislavassa oli aiemmin pelattu MM-kiekkoa vain Tshekkoslovakian aikaan.

Edellä mainitut maat ovat läpäisseet testin. Slovakia isännöi kisoja taas ensi vuonna, kahden vuoden päästä on kisat on jaettu Latvian ja Valko-Venäjän kesken.

MM-lopputurnausta on tavattu syyttää itseään toistavaksi ja liian usein järjestettäväksi tapahtumaksi, eikä aina täysin aiheetta.

Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Jotkut turnaukset ovat olleet väljähtyneempiä kuin toiset.

Tänä vuonna vaikuttaa siltä, että väljähtyneen olympiaturnauksen jälkeen nähdään tasokkaat MM-kisat. Venäjällä on paperilla vaisumpi porukka kuin vuosiin, mutta avauspäivän 7–0-voitto Ranskasta oli myrskyvaroitus muille. Suomikaan ei saanut aivan huippuryhmää kasaan, mutta nuoret pelaajat ja heidän esityksensä kiinnostavat kansainvälistäkin yleisöä eri tavalla kuin kymmenet kisat kiertäneet kehäraakit.

Kanadalla ja Ruotsilla on huippuniput. USA on mielenkiintoinen haastaja.

Ehkä suurin mielenkiinto tulee kuitenkin siitä, että kisat ovat Tanskassa. Siinä on paljon uutta ja raikasta.

Kävin Herningissä jo tammikuussa ja kirjoitin silloin erittäin optimistisesti Tanskan kyvyistä suoriutua MM-projektista. Nyt turnauksen ensimetreillä on nähtävissä, että järjestelyissä on pieniä lastentauteja, mutta ne ovat pieniä siihen nähden, mitä ensikertalaisjärjestäjällä ja varsinkin näin pienellä kaupungilla kuin Herning (noin 50 000 asukasta) voisi olla.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF kierrättää kisoja mielellään perinteisten isäntien kesken, koska niissä yleisön kiinnostus ja rahavirta on taattu – kunhan ei ahnehdi liikaa. Suomen ja Ruotsin jaettavaksi myönnetty vuosien 2012 ja 2013 tuplaisännyys oli räikeä virhe. Jälkimmäisenä vuonna mahat olivat turvoksissa jopa Suomessa, ja Ruotsissa vasta latteaa oli, kun edes loppuottelu ei ollut loppuunmyyty.

Tanska on sellainen maa, jonka IIHF ottaisi taatusti mielellään MM-vakioisäntien joukkoon. Ei pelkästään hyvän myynnin vuoksi, vaan siksi, että harvassa maassa jääkiekon perinteisten suurmaiden ulkopuolella on samanlaista kasvupotentiaalia koko lajille.

Tanskan kisoihin on myyty jo ennakkoon yli 300 000 pääsylippua. Aika hyvin jääkiekon kääpiömaalta, jolla on alle 5 000 rekisteröitynyttä jääkiekkoilijaa ja alle 30 sisäkaukaloa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .