Rahasampo pitää takoa paremmaksi – Tanskan turnauksessa on myyty 350 000 lippua

Kansainvälisen jääkiekkoliitto IIHF:n valtakunnassa on kaikki hyvin. Liittoa vuodesta 1994 johtanut Rene Fasel piti esikuntineen perinteisen MM-finaaliviikon lehdistötilaisuutensa ja pääsi tyytyväisenä kertomaan, millainen menestys Tanskan isännöimä turnaus on ollut.

Faselin oli helppo vastata, kun häneltä kysyttiin, aiotaanko MM-turnaus jatkossakin järjestää joka vuosi, myös talviolympiavuosina.

– Katsokaa tätä turnausta. Nyt on olympiavuosi, ja täällä on isot juhlat käynnissä, Fasel sanoi.

– Tänä vuonna olympialaisissa ei ollut NHL-pelaajia, kun taas täällä oli. Se on tehnyt tapahtumasta vielä houkuttelevamman faneille.

Fasel täydensi, että rehellisyyden nimissä kysymys on myös rahasta. IIHF järjestää vuosittain yli 30 eri MM-turnausta eri ikäluokille, eri sukupuolille ja eri divisioonatasoilla. Niistä useimpiin uppoaa satojatuhansia euroja kuhunkin. Miesten MM-turnaus on tärkein rahasampo tappiollisten tapahtumien rahoittamiseen.

Jotta rahaa tulisi tulevaisuudessakin, kuluttajatuotteena MM-turnaus ei voi jäädä polkemaan paikoilleen. IIHF:n johtohenkilöt tietävät sen.

Perinteinen televisio ei ole se laite, josta tämän päivän nuoret katsovat jääkiekkoa. Uudet katsojasukupolvet kuluttavat uusilla tavalla ja ovat innokkaammin vuorovaikutuksessa muiden fanien kanssa.

– Eri kanavissa, eri laitteilla, eri tavoilla. Jotta tavoittaisimme heidät, täytyy tarjota sellaista sisältöä mitä he haluavat ja siellä missä he sen haluavat, IIHF:n pääsihteeri Horst Lichtner sanoi.

– Tämä on pakko tehdä, jotta pysymme kiinnostavina. Nyt 16-vuotias katsoja on viiden vuoden kuluttua 21-vuotias.

IIHF on tuonut joukon uusia piirteitä tv-lähetyksiinsä ja muuhun mediatarjontaansa. Sellaisia, kuten tuomareiden kypäriin kiinnitetyt kamerat ja tilastot pelaajien luistelu- ja laukausnopeuksista.

– Olemme valmistelleet tätä jo monta vuotta. Tänä vuonna olemme testanneet noin kuutta uutta ominaisuutta. Emme vielä tiedä, toimivatko ne hyvin vain huonosti, mutta ainakin toteutusta on nyt kokeiltu. Parin, kolmen viikon kuluttua saamme dataa ja meillä on käsitys siitä, miten kannattaa toimia, Lichtner kertoi.

Datan keräämisen menetelmät eivät ole vielä aukottomia. Jos pelaaja esimerkiksi nojaa kaukalon laitaan, pelipaidan sisälle asennettu mikrosiru ei aina osaa tulkita, onko pelaaja jäällä vai vaihtoaition puolella.

Tanskan jääkiekkoilulle tämän kevään MM-turnaus tuo sievoisen rahapotin.

Kisojen "virallinen" katsojamäärä asettunee noin 525 000:een. Kaikkien aikojen myyntiennätys on Tshekin kisoista 2015, jolloin kokonaiskatsojamäärä oli yli 740 000.

Näissä lukemissa on ilmaa, sillä IIHF:n tavan mukaisesti määrään lasketaan myös ilmaisliput ja kaikki rekisteröityneet katsojat median edustajia myöten.

Todellinen myytyjen lippujen määrä on tanskalaisjärjestäjien mukaan yli 350 000. Se ylittää komeasti etukäteen asetetun 300 000 myydyn lipun tavoitteen.

Tanskan jääkiekkoliiton puheenjohtajan Henrik Bach Nielsenin mukaan liitto pyrkii lobbaamaan kaikkia tanskalaiskaupunkeja, joissa on potentiaalia uusien jääkiekkohallien rakentamiseen. Se on pitkän aikavälin suunnitelma. Lyhyemmällä aikavälillä liitto pyrkii hyödyntämään MM-kisojen tuoman rahan ja kiinnostuksen panostamalla seurojen ja valmennuksen kehittämiseen. Nyt seurat pyörivät pitkälti vapaaehtoisvoimin.

– Meillä on tällä hetkellä vain noin 5 000 rekisteröinyttä jääkiekon pelaajaa. Unelma voisi olla 10 000, Bach Nielsen maalaili.

Lehdistötilaisuudessa spekuloitiin myös, että nähdäänkö joskus tulevaisuudessa kööpenhaminalaisseura Ruotsin liigassa tai Itä-Euroopan KHL:ssä. Bach Nielsenin mielestä loikka Tanskan liigasta Ruotsin puolelle ei ole järkevä ajatus. KHL-optiota hän pyöritteli laveammin.

– Ymmärrän, miksi Kööpenhamina voi vaikuttaa kiinnostavalta KHL:n näkökulmasta. Taloudellisesti emme kuitenkaan ole lähelläkään KHL:n tasoa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .