Surkea tulos ei muuksi muutu - Millaisen perinnön Marjamäki jättää?

Lauri Marjamäen leijonapesti oli tuloksellisesti heikoin yli 30 vuoteen.

Lauri Marjamäki oli ensimmäinen leijonaluotsi sitten 1987 maajoukkuepestinsä päättäneen Rauno Korven, joka jäi päävalmentajakaudellaan ilman arvokisamitalia. Itse asiassa myöskään Raimo Summasen myrskyisä jakso syksystä 2003 syksyyn 2004 ei virallisesti tuottanut jalometallia, mutta World cupin hävitty finaali kuitenkin sellaiseksi tulkitaan.

Marjamäen pesti alkoi World cupin fiaskolla syksyllä 2016, kun leijonat teki turnauksessa vain yhden maalin. Vuosi sitten Kölnissä Suomi hävisi pronssiottelun Venäjälle ja sitä seurasivat tunnetusti Pyeongchangin ja Herningin puolivälierätappiot.

Tulos on kehno, se on itse asiassa surkea ja siitä ammattilaisurheilussa kantaa vastuun päävalmentaja. Maajoukkueessa päävalmentaja on myös se, joka viime kädessä päättää joukkueen pelaajavalinnoista. Hän on myös se, jonka tekeminen pitkälti määrittää sitä, kuinka houkutteleva leijonapaita on pelaajille.

Marjamäki on profiloitunut laajempien kokonaisuuksien mieheksi ja sitä hän katsoo jälkimmäisenkin leijonakautensa osalta.

- Pelasimme koko kauden hyvää jääkiekkoa ja voitimme 30 ottelusta 21, Marjamäki huomautti.

- Tietysti olisi ollut mukava tuoda kotiin jotain kaulassa killuvaa, mutta aika ei ollut sen. Tulos on tämä ja sitä on kunnioitettava, hän lisäsi.

Näin on. 21 voitolla ei vain ole mitään merkitystä, kun ratkaisevissa peleissä on tullut turpaan.

"Välillä on ollut raskasta"

Jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan paikka on suomalaisen urheilun näkyvin positio. Kukaan muu ei pääse peluuttamaan joukkuettaan yli kahdelle miljoonalle tv-katsojalle. Näin ollen mielipiteitä kulloisenkin koutsin toiminnasta on viljalti ja niitä myös esitellään hanakasti.

- Lähipiirille se on ollut välillä raskasta, Marjamäki huokasi mainitsematta sitä, että raskasta se on varmasti ollut hänelle itselleenkin.

Mutta se on "luontaisetu", jonka jokainen päävalmentaja ymmärtää.

- Onneksi minulla on perhe ja hyviä ystäviä, jotka ovat tukeneet. Kun on joskus voittanut jotain, tappio tuntuu entistä pahemmalta. On tämä ollut aika vaikeaa välillä, mutta omilla jaloillaan voi kuitenkin seistä.

Olympialaiset jäävät kaihertamaan

Marjamäki ei innostu puhumaan maajoukkueelle jättämästään perinnöstä. Se olisikin ehkä vähän nurinkurista, sillä kuun lopulla 41 vuotta täyttävä tamperelainen on valmentajaksi vielä nuori. Uraa voi olla jäljellä vielä yli kaksi vuosikymmentä.

- Tästä sukupolvenvaihdoksesta olen ylpeä. Kahden kauden aikana tuotiin 37 uutta pelaajaa maajoukkueeseen. Tuossa on nyt runko, jolla voi vedellä seuraavat kymmenen vuotta.

Väistyvä päävalmentaja ei myönnä, että ratkaisupelien tappiot jäisivät takaraivoon kummittelemaan. Jotain leijonapestistä jäi kuitenkin kaihertamaaan.

- Olisi ollut hienoa päästä olympialaisiin samalla joukkuella, jolla pelasimme World cupissa.

Ensi kaudella Marjamäki ottaa komentoonsa Jokerit.

- Pelataan vähän kolopalloa, mennään vesille ja ollaan perheen kanssa, hän suunnitteli kesälomaansa.

Kolumni: Mitä Marjamäestä pitäisi ajatella? - "Missä luurasi leijonien henkinen kantti"