JJK-pomo hurjana: Veikkausliigaa ei tarvita

JJK aloittaa sunnuntaina neljännen liigakautensa vierasottelulla KuPSia vastaan. Toimitusjohtaja Joni Vesalainen on lyhyen taipaleen aikana tullut tunnetuksi railakkain sanankääntein Suomi-futiksen luutuneita rakenteita kritisoivana miehenä. Eikä hän säästele sanojaan edelleenkään, vaan moukaroi armotta.

- Kaupallinen ajattelu on kirosana. Jokainen seura tekee itse, omalla mallillaan. Se me on tässä oivallettu, että apuja ei tule mistään. Kaikki on tehtävä itse. Tässä on Palloliittoa ja Veikkausliigaa, mutta markkinointiasioissa niistä ei ole mitään apua. Hallintotahoja on liikaa, ei tämä tällä tavalla mene eteen päin, Vesalainen jyrisee.

Asiat eivät toki myöskään etene omassa pesässä murjottamalla.

- Muutamaan seuraan aion ottaa yhteyksiä ja selvittää, voisimmeko tehdä jotain yhteistyötä, hän suunnittelee.

Pakko heittää ilmoille kysymys. Tarvitaanko Veikkausliigaa ylipäätään mihinkään?

- Ei tarvita. On liigaa ja liittoa ja kaiken maailman lautakuntia. Ensin tehdään yksi päätös jossain ja sitten se menee johonkin jatkokäsittelyyn. Mulle on ihan sama, onko se liitto vai liiga, kunhan olisi yksi taho joka tekisi jalkapallon pääsarjaan liittyviä päätöksiä. Nyt prosessi on niin hidas, että kun syksyllä yrität jotain sanoa, se on seuraavan kauden osalta jo myöhäistä.

"Jotain loppupelejä"

Mistä Vesalainen sitten puhuu? Kritiikin perustaksi olisi hyvä saada jotain konkretiaa. Kettupomo oli äänekkäimpien joukossa vaatimassa liigaan lisää pelejä - ja niitä tuli, kun pari joukkuetta putosi rivistä ja otteluohjelma meni uusiksi. Ongelma on kuitenkin se, että lokakuun vihmoessa räntää niskaan liigassa pelataan liikaa merkityksettömiä otteluita. Vesalainen ampuu saman tien lonkalta yhden ratkaisumallin.

- Viimeinen putoaa suoraan, kaksi seuraavaa karsii. Se tekisi peräpäähän jo paljon. Yläpäässä taulukkoa playoffit on kirosana, mutta miten olisi esimerkiksi Englannin Championshipin nousukarsintojen malli? Jotain loppupelejä. Runkosarjan voittaja olisi mestari ja saisi mestareiden liigan karsintapaikan. Sijoille 2.-5. sijoittuneet voisivat pelata kaksiosaiset ottelut eurocup-säännöillä Eurooppaliigan karsintapaikoista, Vesalainen väläyttää, vaikka kokeekin huutavansa tuuleen.

- Tämä on yksi vaihtoehto, mutta ei näistäkään synny edes kunnon keskustelua, hän tuhahtaa.

Idea ei ole pöllömpi. Tässä mallissa ainoastaan sijat 6.-9. olisivat "merkityksettömiä".

Amatöörejä vai ammattilaisia?

Vaahtoamisen takana on huoli koko suomalaisesta jalkapallosta. Valtaosalla liigaseuroista ei tahdo olla resursseja pyörittää ammattilaisjoukkuetta. Liigapelaajan keskiansio on pudonnut alle 20 000 euron.

- Sopimusneuvottelut lähtevät siitä, että millä pelaaja tulee toimeen. Onko kyseessä perheellinen vai poikamies ja niin edelleen. Seuran kannalta kyse on siitä, että kuinka vähän kehtaa tarjota, Vesalainen pamauttaa.

Veikkausliigapelaaja tienaa siis keskimäärin reilut 1600 euroa kuussa. Suomalaisen palkansaajan keskiansio on vajaat 3000 euroa, mediaani kolmisen sataa alempi.

- Tuosta on aika helppo päätellä, etteivät liigaseurojen talousongelmat johdu siitä, että pelaajien palkkoihin törsättäisiin järjettömästi. Ollaan sillä rajalla, että kohta pitää palata amatöörisarjaan. Mutta kehittääkö se suomalaista jalkapalloa?, Vesalainen kysyy.

Vesalaisen mukaan palkkarakenne monessa seurassa  tiivistyy numerosarjaan 30-80-20. 30 prosenttia sopimuspelaajista tienaa 3000-5000 euroa kuussa, 80 prosenttia 2500-3000 ja 20 prosenttia saa suolarahoja. JJK:n pelaajabudjetti on 600 000 euroa, sopimuspelaajia on 22.

- Meillä on 17 pelaajaa, joilla on ammattilaissopimus. Loputkaan eivät ole amatöörejä, mutta ammattilaissopimuksesta ei taloudellisessa mielessä voi puhua.

400 000 euron haaste

Entäs sitten se JJK:n oma talous? Seura on tehnyt kolmen liigakautensa aikana yhteensä lähes miljoonan euron tappiot. Vesalainen huutelee uppoavasta laivasta, mutta uskoo sen pysyvän pinnalla. Tämän kauden joukkue lienee viime vuotista halvempi ja muutenkin taloudenpidossa on menty parempaan suuntaan.

- Viime vuodesta ollaan tässä vaiheessa kautta tarkalleen 147 000 euroa edellä. Yritysmyynti on saatu ihan kohtuulliselle tasolle, Vesalainen toteaa.

Kauden menoarvio on 1,5 miljoonaa euroa ja JJK tavoittelee 1,7 miljoonan liikevaihtoa.

- 1,5 miljoonaa on se minimi, millä tätä hommaa voi laadukkaasti pyörittää. Tällä hetkellä on kasassa vähän vajaat 800 000, siinä on yhteistyösopimukset ja yritysten kausikortit. Ottelutapahtumista ja yksityisten kausikorteista on budjetoitu 400 000 ja yksi kierros europelejä tuo Uefan rahaa 90 000. Haasteena on tehdä vielä se puuttuva 400 000 euroa kauden aikana, Vesalainen laskee.

400 000 euron myynti puolessa vuodessa? Ei ihan pieni haaste.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

JJK-valmentaja: "Outoa, jos joku on tyytyväinen"