Kolumni: Uupuneen ja vaivaisen tuskat ovat poistuneet

JJK Keski-Suomi Oy perustettiin kesällä 2008, ja osakeanti hyväksyttiin samana syksynä. Voi olla, että osakeyhtiö oli jo syntyessään hieman vaivainen, mutta joka tapauksessa koko elinkaari oli melkoisen tuskallinen, ja viime vuodet osakeyhtiö on näyttänyt heikkoa hoitoa saaneelta ikääntyneeltä.

Vaikka lopullisen eron hetkellä läheisten tunteet myllertävät, tiistainen osakeyhtiön poismeno saattoi olla heille jopa jonkinlainen helpotus. Kylmä totuus kuitenkin on, että JJK Keski-Suomi Oy on kuitenkin maannut jo tovin kuolinvuoteella, ikään kuin odottaen armahtavaa iskua. Toiveita parantumisesta ei enää viime kuukausina juuri ole ollut. Pelastuminen olisi vaatinut ihmettä, ja sellaisia tapahtuu vain harvoin.

Nyt tuskat ovat poissa. Lepää siis rauhassa JJK Keski-Suomi Oy.

 

Aina voi pohtia, olisiko jotain voinut tehdä toisin. Olisiko JJK Careen pitänyt löytää paremmin asiansa osaavaa henkilökuntaa?

Molempiin kysymykseen on helppoa vastata kyllä. JJK:ssa on tehty vuosien varrella runsaasti virheitä. Mutta se on vain inhimillistä.

JJK Caren ensihoito oli värikästä. Seurassa kokeiltiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti uusia lääkkeitä, ja ajoittain kettuleirissä olikin iloinen meno päällä. Hoito vain oli kovin kallista ja tervehtyminen lyhytaikaista. Lopulta JJK:n tila vain heikkeni.

Seuraavassa vaiheessa JJK Care otti perinteiset keinot käyttöön. Koska rahaa huippuluokan hoitoihin ei ollut, alettiin hoitokuluissa säästää jokaisessa kohdassa. Sekään ei ollut hyvä ratkaisu. Poloinen kettu alkoi jäädä unohduksiin. Läheiset tosin olivat uskollisia, ja aika moni kävi raihnaista potilasta yhä katsomassa. Osaksi vain tavan vuoksi mutta kuitenkin. JJK:n kohtalo alkoi kuitenkin käydä selväksi.

JJK Keski-Suomi Oy:n elinkaaren viimeinen vaihe on ollut enää pelkkää saattohoitoa. Lähimmällä saattajalla, viimeisellä kettupomolla Caius Forsbergilla on ollut siinä erityisen raskas tehtävä.

Toisaalta jossitteluun ei kovin paljon ole syytä, ja tekijöitä on turha lähteä syyttämään heikosta JJK Caresta. Kunnianhimoisen jalkapallotoiminnan pyörittäminen on Suomessa erittäin vaikeaa ellei takana ole rahakasta kummisetää.

Viime aikojen historia on myös osoittanut, että Keski-Suomessa urheiluseuroilla on vielä jotenkin erityisen kivinen reitti. Urheiluseurojen pudotuspeli on ollut Jyväskylässä ja naapurikunnissa äärimmäisen rajua.

Yhden loppu voi olla toisen alku. Siihen lienee syytä uskoa myös JJK:ssa ja jyväskyläläisessä jalkapallossa, joka miesten edustusjalkapallon osalta astuu jälleen synkkään pimeyteen. Alueen ykkösseura on nyt FC Vaajakoski, sillä JJK:n taival jatkunee Kolmosessa ja toistaiseksi on aikamoinen arvoitus, millä tavoin ry-pohjainen JJK alkaa toimia.

Se on varmaa, että kotimaiselle huippujalkapallolle on tilausta Jyväskylässä myös tulevaisuudessa. JJK:n takana oli viimeiseen saakka uskollinen kannattajakunta, ja nuoria pelaajia on tulossa, sillä monessa kaupungin seurassa tehdään hyvää juniorityötä. Kuningaslaji kolaa mukaansa suuret määrät lapsia.

Siitä on hyvä lähteä. Nyt ainakin yksi pöytä on puhdas.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .