Suomalainen jalkapallolegenda kertoo: Näin Suomeen saadaan lisää futistähtiä

Vehkalammen tuoreessa jalkapallon kuplahallissa astelee mies, joka ehti omalla yli 10 vuotta kestäneellä ulkomaankiertueella pelata neljässä eri maassa. Hän oli soturi, joka urakoi Suomen värien puolesta peräti 76 maaottelussa. Nyt tuolla miehellä, Hannu Tihisellä, on toive.

– Musta olisi hienoa nähdä suomalaisia pelaajia huippuseuroissa. Ulkomailla näin, että samaa puuroa siellä syödään. Omasta halusta on paljon kiinni, Tihinen, 38, toteaa.

Määrätietoiselle Tihiselle pelkkä toivominen ei tietenkään riitä. Entinen puolustaja on löytänyt itsellensä roolin, jossa hän voi myös vaikuttaa. Titteli on Suomen Palloliiton pelaajakehityspäällikkö.

– Puolitoista vuotta vietin aikaa nuorimman poikani kanssa. Keräsin energiaa ja mietin suuntaani.

Mietinnän tulos oli, että Tihinen haluaa olla kuljettamassa isoa massaa kohti jalkapallon huippua tai sitten vaihtoehtoisesti kohti liikunnallista elämäntapaa.

– Tällä hetkellä esimerkiksi yksittäisen seuran valmentaminen ei minua kiinnosta.

Jyväskylään Tihisen ovat tuoneet työt. Palloliitto on aloittanut erityispanostuksen kotimaiseen pelaajakehitykseen ja kehitystyössä tärkeässä roolissa ovat valmennuskeskukset. Valtakunnallinen keskus on Eerikkilässä, ensimmäinen alueellinen keskus perustettiin elokuussa Ouluun ja nyt keväällä valmennuskeskustoiminta alkaa Jyväskylässä.

– Tänne on rekrytoitu valmennuskeskuksen päällikköä, jolla on iso rooli. Hän on koordinaattorina esimerkiksi Kihun ja liikuntatieteellisen suuntaan.

– Saatiin kymmenkunta hakemusta. Niissä on erittäin hyvän profiilin persoonia. Tänne saadaan osaava tyyppi, Tihinen paljasti.

Valmennuskeskustoiminnassa korostuvat valmentajakoulutuksen kehittäminen sekä erityisesti pelaajien ja valmentajien kehityksen seuranta. Kihun rooli kehityksen analysoinnissa on luonnollisesti merkittävä.

– Tällaista analysointimahdollisuutta ei ole aiemmin hyödynnetty riittävästi. Seuranta on tärkeää myös sen vuoksi, että se tuo sekä pelaajien että valmentajien toimintaan systemaattisuutta ja määrätietoisuutta.

Isommasta massasta pitäisi saada timantteja

Määrätietoisuutta tarvitaankin, jos suomalaisia halutaan nähdä maailman suurimman lajin huipulla. Tihinen kuului siihen suomalaiseen jalkapallosukupolveen, joka pelasi merkittävissä rooleissa kovissa eurooppalaisissa seuroissa. Tällä hetkellä tilanne ei ole yhtä hyvä, mutta tulevaisuuteen voi katsoa jollain tasolla luottavaisesti.

– Meillä on varmasti isompi massa kuin 15–20 vuotta sitten. Niistä vain pitäisi pystyä hiomaan timantteja.

Hiontatyössä valmennuskeskuksista voi olla iso apu. Suurena tavoitteena on tietysti Suomen jalkapallon tason nostaminen, mutta Tihinen korostaa junioreiden kokonaisvaltaista kehitystä.

– Meillä on alle 12-vuotiaissa noin 60 000 lisenssipelaajaa. Se tarkoittaa, että Palloliitolla on iso vastuu. Me halutaan kehittää nuoria jalkapalloilijoina mutta yhtä lailla opettaa heille liikunnallisia elämäntapoja. Sillä on jo yhteiskunnallistakin merkitystä.

– Mutta sitten teini-iässä voi jo vähän nähdä, kenellä on intohimoa yrittää huipulle asti.

Nuorisopuolella hyvänä motivaattorina toimii vuoden 2018 Suomessa järjestettävät nuorten EM-turnaus. Vanhimmat pelaajat kyseisessä turnauksessa ovat vuonna 1999 syntyneitä.

– Se on hyvä vuosikerta. Siinä on sopivassa suhteessa myös ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia, jotka tuovat varsinkin hyökkäyspäähän erilaisia ratkaisuja, Tihinen kertoo haluamatta nostaa esiin yksittäisiä pelaajia.

Asenne ratkaisee

Mihin suomalainen jalkapallo voi ylipäänsä kohota? Tihinen puhuu nimenomaan siitä, että hän haluaa nähdä suomalaisia pelaajia eurooppalaisissa huippuseuroissa.

– HJK voisi olla joukkue, joka pelaa melko säännöllisesti Mestareiden liigassa. Mutta se ei ole realistista, että HJK nousisi Real Madridin tai Manchester Unitedin rinnalle. Massat eivät siihen riitä.

Entäpä maajoukkue?

– Me tarvitaan pelaajia huippuseuroihin. Sen jälkeen maajoukkue voi nousta todella korkealle tasolle, Tihinen uskoo.

Luontaisena johtajatyyppinä, useammassakin huippuseurassa kapteenina toiminut Tihinen korostaa asenteen merkitystä erityisesti siinä vaiheessa, kun nuori pelaaja saa tilaisuutensa ulkomaan ympyröissä.

– Pitää mennä sillä asenteella, että astuu esiin ja sanoo, että tässä on minun paikkani.

Sama taitaa tosin päteä jo siinä vaiheessa, kun astutaan Vehkalammen pyörivistä ovista sisään. Jo sinne junioripelaajan kannattaa astua tihismäisellä asenteella.