Edellinen älykiekko kuopattiin kaikessa hiljaisuudessa

Edellisen kiekon ongelmana oli se, ettei itse pelivälineestä saatu kaivattuja tietoja irti.

Liiga ehti talvella 2015 jo tiedottaa älykiekon käyttöönotosta. Tuolloin testissä ollut SportIQ:n ja uudessakin projektissa mukana olevan Quupan kehittämä järjestelmä osoittautui epäkelvoksi, eikä sitä lopulta otettu käyttöön.

Liigan kilpailutoimenjohtajan Arto I. Järvelän mukaan ongelmana oli se, ettei itse pelivälineestä saatu kaivattuja tietoja irti.

– Kiekon tunnistaminen niillä tekniikoilla oli vaikeaa. Haasteena oli saada signaali ulos kiekosta, se ei toiminut.

Tampereen Hakametsän jäähallin kattoon asennetut antennit ovat peräisin edellisen älykiekkokokeilun jäljiltä. Tappara on sittemmin vienyt projektia omatoimisesti eteenpäin Bitwisen kanssa.

Nyt käyttöön otetussa järjestelmässä saatu data siirretään pilvipalvelun kautta jatkokäsittelyyn, jossa paikkatiedoista muotoutuu selkokielistä tilastoa. Tämä ominaisuus puuttui aiemmasta järjestelmästä kokonaan.

– Paikkatieto oli olemassa, mutta kukaan ei jalostanut sitä eteenpäin. Siitä ei ollut mitään hyötyä lajille, Bitwisen toimitusjohtaja Timo Mikkonen selittää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Reaaliaikainen data mullistaa kiekkotilastoinnin – katsojat saavat lisävirikkeitä pelin seuraamiseen