JYP hakkaa TPS:n, Blues syö Pelicansin

Kaikkien puolivälieräparien vihdoin varmistuttua, tässä Kiekko-Keskisuomalaisen näkemys tulevien taisteluiden tapahtumista. Olkaapa hyvä.

JYP-TPS: Aravirran haamua häätämässä

RUNKOSARJASSA: JYP-TPS 3-0, JYP-TPS 5-1, TPS-JYP 4-2, TPS-JYP 2-1.

ASETELMA: Dramaattisten vaiheiden jälkeen pudotuspelipaikan varmistanut ja HIFK:n lähes sensaatiomaisesti pudottanut TPS on jo ”mestaruutensa” voittanut. Nälkä on epäilemättä kasvanut syödessä, mutta mihin se lopulta riittää? Materiaaliero kirjataan rajusti JYP:n hyväksi. Runkosarjan kohtaamisten perusteella TPS:n pitäisi pystyä JYP haastamaan, etenkin, kun hurrikaanipaitojen kaksi voittoa ovat peräisin Hannu Virran aneemisesta ja haluttomasta Tepsistä. Kai Suikkasen taistelevat turkulaiset jäivät kaatamatta.

Runkosarja on kuitenkin runkosarja, ja pudotuspelit sitten niitä eri pelejä. Aleksander Salak oli maalillaan maaginen 1. kierroksella HIFK:ta vastaan, mutta pystyykö tshekkinuorukainen säilyttämään tasonsa? Sitä paitsi, RD Armyn kalusto on tulivoimaisempi kuin HIFK:n. Lisäksi runkosarjan ykkösellä on heittää Salakin vastapainoksi liigan paras veskarikaksikko – eikä pakkikalustossakaan ole moittimista, varsinkin kun koko porukka on terveenä.

Tarkkana JYP saa kuitenkin olla. Mikko Elorannan kaltaiset vanhat sotahevoset voivat keksiä monenlaista jäynää silloin, kun räystäät tippuvat ja pelataan ainoastaan voitosta. Lisäksi JYP:n niskassa on valtava kasa paineita. Kaikkien aikojen sauma on nyt! Hippoksella ei ole juhlittu pudotuspelisarjan voittoa kuuteentoista vuoteen ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Hannu Aravirta on ainoa valmentaja, joka on koskaan JYP:n peräsimessä playoffeissa juhlinut. Aravirta on myös syypää siihen, että Risto Dufvasta aikoinaan tuli valmentaja.

Mielenkiintoinen tilastofakta on myös Jarkko Immosen pudotuspelihistoria. SM-liiga ja AHL mukaan lukien Immonen on ollut häviämässä ensimmäistä vastaan tullutta playoff-sarjaa kuutena peräkkäisenä keväänä. Tällä kaudella Rantasalmen sulttaani on ollut väkevämpi, aggressiivisempi ja päättäväisempi kuin koskaan. Kun nämä ominaisuudet yhdistetään lähes pelottavaan fysiikkaan, on Immosessa aineksia mestarijoukkueen johtotähdeksi. Kun vielä jostain löytyisi se voittajalle välttämätön ripaus tervettä narsismia…

ARVIO: JYP jatkaa voitoin 4-2.

BLUES-PELICANS: The Puolivälieräsarja

RUNKOSARJASSA: Pelicans-Blues 1-4, Pelicans-Blues 0-1, Blues-Pelicans 2-1 ja, Blues-Pelicans 3-1.

ASETELMA: Bluesin päävalmentajan Petri Matikaisen olemus on välillä kuin Willem Dafoen 1980-luvun kohuleffassa Kristuksen viimeiset kiusaukset. Konstaapelin parta rehottaa, kasvot ovat syvillä uurteilla, mutta silmissä on päättäväinen katse. Matikainen näyttää siltä, kuin tuntisi omassa kropassaan pelaajiensa jokaisen mustelman, jokaisen katkenneen hampaan ja jokaisen revenneen nivelsiteen. Siksi tämä ryhmä marssii tänäkin keväänä pää kainalossa sinne, minne päävalmentaja käskee.

Mustelmia ja muuta mukavaa on epäilemättä luvassa, kun vastaan asettuu Pelicans sihvosineen ja komaroveineen. Kun vaihtoaitiossa touhuavat Jope Ruonansuun kaksoisolennon Pasi Räsäsen lisäksi katujätkä, pääomistaja Pasi Nurminen, ja kokonaisuutta katsoo päältä mr. susi lammasten vaatteissa, Hannu Aravirta, on loksunokkia vastaan äärimmäisen raskasta pelata. Kun Blues-miehistökään ei varsinaisesti vilise pyhäkoulupoikia, tulossa on puolivälierien fyysisin ottelusarja.

”Peippojen” 1. kierroksen sarja Ilvestä vastaan oli kuitenkin niin kuluttava, että se näkyy varmasti ainakin perjantain ja lauantain kamppailuissa. Niissä saatetaan hyvinkin ratkaista koko sodan kohtalo. Yksikin voitto viikonlopun taisteluista Lahteen ja Bluesilla on ihmettelemistä. Kummankaan joukkueen terveystilanne ei ole paras mahdollinen ja osa ukoista on kursittu kipulääkkeiden lisäksi kasaan suurin piirtein karhunlangalla ja jeesusteipillä. Kun taustalla kummittelee vielä elokuinen täydeksi rähinäksi mennyt harjoitusottelu, on helppo luvata, että tämä on kevään 2009 The Puolivälieräsarja. Huolimatta siitä, että Blues vei runkosarjan kohtaamiset 4-0.

Kenttäpelaajien osalta Bluesin materiaali on laadukkaampi, mutta takavuosina hermokontrollinsa kanssa paininut Pelicans-vahti Tommi Nikkilä näyttää juuri nyt voittavalta maalivahdilta. Matikainen julisti nuoren Mikko Koskisen ryhmänsä ykkösvahdiksi aivan pudotuspelien alla, aika näyttää, oliko se viisasta.

ARVIO: Blues jatkaa voitoin 4-3.

HPK-KALPA: Hämeenlinnassa ei hävitä

RUNKOSARJASSA: KalPa-HPK 4-1, KalPa-HPK 3-4 ja, HPK-KalPa 3-5, HPK-KalPa 0-3, KalPa-HPK 3-2 ja.

ASETELMA: HPK:n käskijä Jukka Rautakorpi on kahdeksan sakkiin selvinneistä valmentajista Hannu Aravirran ohella toinen, joka on voittanut päävalmentajana Suomen mestaruuden. HPK:n syksyn pilasivat kotihallin remontti ja päävalmentajan maajoukkueprojekti alle 20-vuotiaiden peräsimessä, mutta kun niistä päästiin, on Kerho ollut paha pideltävä. Rautakorpi on tähdännyt alusta lähtien ainoastaan siihen, että alkaen viikosta 11 juuri hänen joukkueensa on parhaassa iskussa. On helppo ennakoida, että parasta HPK:ta ei ole vielä nähty.

KalPa sen sijaan painoi kaasu pohjassa läpi koko runkosarjan. Välillä meinasi bensakin loppua, mutta jostain Ysitien varrelle unohtuneesta jerrykannusta sitä aina taiottiin lisää. Pudotuspeleissä vaadittaisiin yhä uusia taikatemppuja, mutta pystyykö muutaman veteraanin maustama nuori ryhmä enää niihin? KalPa on peluuttanut maalinsuulla Mika-Mika –kaksikkoa Oksa-Järvinen melko tasaisesti. Herrat eivät kuitenkaan ole yhdessäkään HPK:n veräjänvartijan Teemu Lassilan tasoa. Myöskään KalPan pakkikalusto ei kestä vertailua Kerhon kanssa, etenkin kun Janne Jalasvaara on loppukauden sivussa.

Runkosarjan viidestä kohtaamisesta KalPa voitti kuitenkin peräti neljä, eikä HPK voittanut kertaakaan varsinaisella peliajalla. Tämä onkin ainoa asia, joka kallistaa vaakaa savolaisten suuntaan. Ritarinuttujen rekordi puolivälieristä viimeisen 15 vuoden ajalta on häikäisevä: 11 yritystä, 11 kertaa jatkoon! HPK ei ole koskaan hävinnyt puolivälieräsarjaa SM-liigassa.

ARVIO: HPK jatkaa voitoin 4-1.

JOKERIT-KÄRPÄT: Riksman ei riitä - toivottavasti

RUNKOSARJASSA: Kärpät-Jokerit 6-0, Jokerit-Kärpät 3-2, Kärpät-Jokerit 3-2 ja, Jokerit-Kärpät 1-3, Jokerit-Kärpät 2-1.

ASETELMA: Tämä on kuultu ennenkin, mutta minkäs teet? Jokerit oli runkosarjassa yhtä kuin maalivahtinsa Juuso Riksman. Joukkue teki kolmanneksi vähiten maaleja koko liigassa, mutta taisteli silti loppusuoralle saakka runkosarjan voitosta. Se on käsittämätöntä ja hyökkäävän jääkiekon kannalta äärimmäisen surullista. Jokereiden hyökkäyspelillä ei olisi pitänyt päästä sääliplayoffeja pidemmälle.

Runkosarjan yskähtelystä huolimatta ryhmä on vaarallinen, kun mestaruuksia ryhdytään ratkomaan. Maalintekopotentiaalia on jemmassa riittävästi ja porukka on erittäin kokenut. Pudotuspelien ilmapiiri ei näitä veijareita hetkauta eikä hätkäytä.

Kärpät puolestaan näytti joulun jälkeen välillä jopa mestariehdokkaalta, mutta sitten tuli kummallisia taaperrusjaksoja. Sitä kuuluisaa voittamisen kulttuuria porukassa on silti vaikka muille jakaa, ylimpänä kannunkohottelijana kapteeni Ilkka Mikkola, jolla on käsittämättömät kahdeksan Suomen mestaruutta. Kärpät teki runkosarjassa eniten maaleja ja joukkueen hyökkäyspelaaminen on aivan eri planeetalta kuin Jokereiden. Maalivahti Tuomas Tarkki ei vakuuttanut täysin runkosarjassa, mutta Tarkin tapana onkin ollut vakuuttaa vasta pudotuspeleissä.

ARVIO: Kärpät jatkaa voitoin 4-2.

Kuinka käsitellä painekattilaa?