Kommentti: Onko ollut lupaava pöhinä? Eikä vain vaalikentällä, sillä nyt puhutaan kiekkokaukalosta

Nyt sitten.

Jääkiekon naisten MM-turnauksessa on louskutettu jauhoista alkupalaa kahdeksan päivää.

On siis korkea aika päästä pääruoan kimppuun.

Toivottavasti se räjäyttää makunystyrät urheilun seuraajien kielissä samoin kuin kuva mustasta aukosta Einsteinin perillisten tajunnat mielen linnunradoilla.

Näinä päivinä eri puolueiden edustajat vakuuttelevat sitä samaa, mitä aina ennen vaaleja.

”Meillä on kentällä on tosi hyvä ja lupaava pöhinä”, he vakuuttavat – vaikka marketin viereen kyhätyllä kojulla kahvi jäähtyisi jo ennen toisen vieraan vaivautumista paikalle.

Sama juttu on ollut naisten kiekkokisojen kanssa.

”On ollut hyvä tunnelma”, järjestävä osapuoli ja naiskiekkomyönteiset ovat hokeneet.

Miksei? Menettelee. Suomen otteluihin on riittänyt kohtuullisesti katsojia ja he ovat olleet iloisella päällä – tuli sitten voitto tai tappio.

Mutta, mutta.

Takana on kaavamainen viikko, tosi perinteinen.

Ottelut ovat lipuneet ohi ilman, että oikein mistään on saatu otetta, saati riehaa tulille. Ruotsin Damkronornan lipuminen ulos A-sarjasta ei oikein riitä suomalaisfanin vinkkelistä yhtälön ravistelijaksi.

Nyt sitten.

Tarvitaan pommi. Jotta turnaus muistettaisiin ja jotta se rikkoisi lasikaton Suomen partakarvoihin ja testosteroniin kallistuneessa kiekkokupolissa, lauantain ensimmäisessä välierässä (Suomi–Kanada) olisi toteuduttava miracle on ice.

Ihme jäällä ei ole todennäköinen. Juuri siksi sen soisi tapahtuvan. Muuten Espoon turnaus lipuu historiaan ihan ok -kisoina. Joita ei vuoden päästä muista kukaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .