Kommentti: Pääasia, että tälle tarinalle ei näy pistettä

Kun Keuruulla alettiin tämän vuosikymmenen alussa kirjoittaa suomalaisen jääkiekkoilun kummallisinta ja sympaattisinta tarinaa, juoneen ei ole sen koommin hyväksytty tylsiä kohtia. Sivut on pakattu täyteen ”taivas varjele” -tavaraa, sellaista otavamaista tasoa.

Tästä kaudesta uhkasi muodostua suvanto, jossa KeuPa HT huuhailee kädet levällään ja vähän onnettomana Pilli-Hermannina.

Vaan ei muodostunut.

KeuPa oli luottamuksen arvoinen. Runkosarjan kahdeksas sija ei hämännyt. Siitä oli oikein rattoisaa ponnistaa finaaleihin – kunhan puserot saatiin pullolleen Keurusselältä aina keväisin puhaltavaa maagista KeuPa-föhntuulta.

No, Mestiksen mestaruutta ei tullut uusittua.

Toinen pienen yhteisön suuri punnertaja Imatran Ketterä oli valmiimpi ja vahvempi. Selityksiä ei tarvitse kyhätä. Imatralla oli nyt vielä kovempi kiekkobuumi kuin Keuruulla.

Siis sellainen kuin Tarhiajärven rannalla vuosi sitten.

Mutta mitäpä noista mitaleista. Kulta tai hopea.

Pääasia on tarina ja sen jatkumo.

Mestis-kevään nostattavimman ilmiön kehittivät kannattajat. KeuPan fanit kävivät kannustamassa Lempäälässä LeKiä pronssiväännössä. LeKin fanit saapuivat vastavuoroisesti pääsiäismaanantaina Keuruulle.

Jotenkin hienoa: köyhä tuki köyhää.

KeuPan tarina on komea, mutta ei itsestäänselvyys. Seuralta vaaditaan jatkuvaa hillitöntä urakkamieltä, että kukaan ei ala suunnitella pisteen lyömistä.

Siksi jokaisesta nyt koetusta keväästä kannattaa riemuita. Sekä siitä, että heti kauden umpeuduttua ovat rakennuskoneet karauttamassa igluun.

Hallin ehostus on monella tavalla erinomainen asia: se lämmittää sekä fyysisesti että henkisesti.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .