Merikivi viihtyy luonnossa kuin Seitsemän veljeksen Lauri

JYPin uusi päävalmentaja Lauri Merikivi asettaa suurimmat paineet onnistumiselleen ihan itse.

JYP-käskijä Lauri Merikivi tarjosi syötön lapaan haastattelua sovittaessa: ”Tavataan vaikka Harjulla, kun mä olen tällainen luontoihminen”. Pakkohan siitä syötöstä oli laukausta. Viittaus Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen oli joko tarkoituksellinen tai tahaton, mutta ilmeinen se oli.

Veljeksistä Lauri oli metsien mies. Kivi kuvailee hänet hiljaiseksi ja omalaatuiseksi henkilöksi, syrjään vetäytyväksi taiteilijasieluksi, joka sanoo mielipiteensä vain kysyttäessä ja silloinkin yleensä lyhytsanaisesti.

Kuinka hyvin määreet kuvaavat Lauri Merikiveä?

– En ole koskaan tuolla tavalla miettinyt, eikä nimikään varmasti tule Seitsemästä veljeksestä, mutta paljonhan tuossa on yhtäläisyyksiä itseeni, Merikivi myöntää.

– Erityisesti siviilielämässä olen hiljainen ja rauhallinen. En hirveästi tykkää olla esillä. Työssä taas olen esillä ja se tulee tosi luontevasti. Vähempikin julkisuus riittäisi, mutta se on osa työtä.

Rauhallisesti asioita tuntuu pystyvän miettimään myös työ-Merikivi. Nuori mies, 35, on melko cool, vaikka haastatteluhetkellä Liigan alkamiseen on JYPin osalta vain viikko aikaa. Merikivelle kausi on ensimmäinen Liigassa ja hyppysissä on joukkue, jonka odotetaan menestyvän.

– Olen ollut nuorempana aika kovakin jännittäjä, mutta se on hellittänyt. Totta kai jonkin verran jännittää, mutta sehän on vain merkki välittämisestä.

– Enää en jännitä yksittäisen pelin tulosta, sillä pelihän on vain seurasta siitä, miten me ollaan muuten toimittu. Siitä mun pitää huolehtia, että jokapäiväinen toiminta on niin hyvää, että sen seurauksena tulos tulee peleissä.

Vaikka Merikivi on rauhallinen, fakta on, että myös testi on kova. Seitsemässä veljeksessä humalaista Lauria ollaan jo heittämässä Viertolan härille, ja jotain samankaltaista on luvassa eri foorumeilla myös Merikivelle, jos JYPin peli ei jossain vaiheessa kautta kulje.

– Koen kuitenkin, että olen itse pahin paineiden tuottaja. Vaadin itseltäni paljon ja olen tosi itsekriittinen, Merikivi kuittaa.

Siinä mielessä Merikivi on valmentajana melko erikoisessa tilanteessa, että hänen valmentamassaan joukkueessa on useita pelaajia, jotka ovat vanhempia kuin päävalmentaja. Siellä on Eric Perrin, 42. Kapteenina toimii Juha-Pekka Hytönen, 37. Vastuuta on lyöty paljon Jarkko Immoselle, 36 ja pistepörssin kärkipäässä mellastaa jälleen myös Jani Tuppurainen, 38.

– Moni on kysynyt, että miten auktoriteetti riittää. Uskon, että se tulee sitä kautta, että pystyn auttamaan heitä onnistumaan. Mun tehtävä on myös saada näiden kokeneiden pelaajien tieto ja taito joukkueen käyttöön.

– Sen tiedostan, että ylhäältä käskeminen ei toimisi tämän joukkueen kanssa. Enkä usko, että se toimii nykyisin oikein minkään joukkueen kanssa. Autoritäärinen johtaminen on väistymässä ja niinhän on käynyt yhteiskunnassa muutenkin. Opettajatkaan eivät ole pitkiin aikoihin enää lyöneet karttakepillä sormille, Merikivi heittää.

Millainen on Merikiven JYP? Siihen on saatu hentoja vastauksia alkukauden CHL-peleissä, mutta todellisen suunnan tarjonnee vasta Liiga. Nyt on kuitenkin jo nähty, että JYP pyrkii olemaan nopea ja fiksu.

– Yksi iso juttu, että meidän pitää osata toimia yhdessä rikkinäisten 3–4 sekunnin aikana.

Näillä hetkillä JYP-käskijä tarkoittaa hetkiä, jolloin kiekko vaihtaa omistajaa.

– Puolustamisessa pyrimme siihen, että kiekko saadaan itselle mahdollisimman nopeasti. Ja sitten kun se saadaan, pyritään siihen, että ollaan ensimmäiset 3–4 sekuntia erityisen teräviä.

Sama pätee myös hetkiin, jolloin oma hyökkääminen loppuu. Ajatus rikkinäisten sekuntien hyödyntämisestä tekee pelaamisesta nopeaa ja vaikuttaa myös kaukalossa olevien pelaajien rooleihin.

– Nopeus tuo tietynlaisen pelipaikattomuuden. Joskus, kun kiekko saadaan riistettyä, siinä voi olla kaksi pakkia parhaassa asemassa. Viiden pelaajan pitää olla koko ajan valmiina, jäällä ei ole huilivuoroja.

Jo CHL-peleissä on ollut nähtävissä, että Merikivi pyrkii löytämään ketjuihin toimivia ja pysyviä yhdistelmiä.

– On pareja ja ketjuja, mutta viisikoiden pääperiaatteet on kaikille aika lailla samat. Homma ei saa mennä sekaisin, jos tutut koostumukset syystä tai toisesta muuttuvat, Merikivi paaluttaa.

Viime kaudella JYP voitti CHL:n, mutta sekään ei riittänyt seuran johdolle. Päävalmentaja Marko Virtanen sai lähteä, kun JYP putosi jo Liigan puolivälierissä. Merikivi tiedostaa, että hän on saapunut joukkueeseen, jossa menestystä odotetaan ja jossa sitä vaaditaan.

– Halutaan voittaa. Ei tällä joukkueella hirveästi voi muuta tavoitella. Halutaan voittaa yksittäisiä pelejä ja halutaan voittaa kauden viimeinen peli.

Kun pelataan pudotuspelikiekkoa, jokainen voi ynnätä, mitä tarkoittaa, kun tavoitteena on voittaa kauden viimeinen peli. JYP jahtaa Suomen mestaruutta.

– Se ei ole helppo juttu sanoa ääneen, mutta toisaalta sen sanominen on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että sen voi myös saavuttaa.

Vielä eräänlainen epilogi. Seitsemässä veljeksessä Jukolan jussit pelaavat kurraa, oman aikansa kiekkoa kuivalla maalla. Lauri ei pelistä innostu. ”Pois luovun minä. Ennen katselen kalupuita metsissä, kuin hurjapäisenä poika-nallina tässä juoksen ja hikoilen. Lyökäät leikkiänne, minä käyn metsään, kirveskynä kainalossa”, toteaa Lauri romaanissa.

Asian voi tulkita kahdella tavalla. Joko niin, että luontoihminen Lauri Merikivi ei sittenkään ole kaimansa kaltainen. Tai sitten niin, että pelistä sivuun jääminen vihjaa vain siihen, että valmentaminen on koukuttavampaa.

Sillä eihän Merikivenkään pelaajaura kummoinen ollut.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .