Tausta: "NHL suosii alkuvuodesta syntyneitä"

NHL suosii varaustilaisuuksissaan alkuvuodesta syntyneitä. Se ei kuitenkaan ole tae hyvästä ammattilaisurasta.

Perinteisen olettamuksen mukaan alkuvuodesta syntyneet saavat palloilulajeissa junioreina etua loppuvuodesta syntyneisiin verrattuna. Syntymävuoden perusteella tapahtuva jaottelu johtaa siihen, että tammikuussa ja joulukuussa syntyneiden junioreiden välillä voi olla todella suuri fyysinen ero. Yllättävämpää on sen sijaan se, että alkuvuodesta syntyneiden dominointi näkyy vielä esimerkiksi NHL:n varaustilaisuuksissa asti.

Jos katsoo läpi NHL:n viimeisen kymmenen vuoden ensimmäisen kierroksen varaukset, löytää yllättävän tilastototuuden. 300 ykköskierroksen jääkiekkoilijasta peräti 121 eli yli 40 prosenttia on syntynyt ensimmäisen vuosineljänneksen eli tammi–maaliskuun aikana.

Ajatusmalli tuntuu loogiselta. Fyysisesti kypsempi pärjää jo juniorina fyysisten ominaisuuksiensa avulla pienempiä pelaajia paremmin, saa sitä kautta enemmän peliaikaa ja valmentajan huomiota, joka taas kärjistää eroja entisestään.

JYPin pelaajakoordinaattori ja Boston Bruinsin Euroopan kykyjenetsinnän päällikkö Jukka Holtarin mukaan fyysiset erot näkyvät vielä varaustilaisuudessa.

– Kun pelaajia draftataan 17-vuotiaana, erot näkyvät vielä. Pohjoisamerikkalaiset ovat usein fyysisesti treenatumpia ja valmiimpia kuin eurooppalaiset tuossa vaiheessa. Yleensä kun päästään ikähaarukkaan 20–22 vuotta niin erot ovat jo sulaneeet, Holtari pohtii.

Jukka Holtarin mukaan ongelma korostui NHL:n edellisen työehtosopimuksen aikana, jonka mukaan seura menetti 18–19-vuotiaan eurooppalaispelaajan oikeudet, jos se ei tehnyt sopimusta kahden ensimmäisen vuoden aikana.

– Onneksi tajusivat, että tuo ei toimi. Uudessa työehtosopimuksessa aikaraja nostettiin neljään vuoteen, jonka aikana fyysisetkin erot ovat ehtineet tasaantua paremmin.

 

Yhdysvalloissa Michiganin osavaltiossa Grand Valley Staten yliopistossa tutkijat perehtyivät NHL:ään varattujen kanadalaisnuorten urakehitykseen.

Tutkimuksessa tehdyn yli 2 700 pelaajan otannan perusteella ensimmäisen kolmen kuukauden aikana syntyneitä varataan huomattavasti enemmän, mutta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla syntyneet tekevät lähes kaksi kertaa todennäköisemmin paremman uran maailman kovimmassa kiekkoliigassa.

– Skouttien pitää osata katsoa kuka osaa pelata, kun fyysinen etumatka väkisinkin tasaantuu iän karttuessa. Jääkiekko on kuitenkin moniulotteinen laji. Fyysisten ominaisuuksien ohella niin paljon ratkaisee jo tietynlainen sitkeys, kuinka paljon itseään jaksaa kehittää eteenpäin, Holtari miettii.

Holtari huomauttaa, että fyysinen ero on aivan yhtä mahdollinen samassa kuussa syntyneillä.

– Vaikka kaksi junioria olisi syntynyt samassa kuussa, toinen voi biologisesti hyvinkin olla vaikka kaksi vuotta kypsempi.

 

Motorisia taitoja ja hyvää koordinaatiota vaativissa lajeissa suuri koko voi toimia myös luonnollisesti negatiivisena asiana. Lukemattomia junioriotteluita nähnyt Huotari on ilmiöstä huolissaan.

– Varsinkin suomalaisessa jääkiekkoilussa pitkätäksi hujopiksi aikaisin venähtänyt nuori joutuu helposti sivuraiteille. Jos vuodessa tulee vaikka 20 senttiä pituutta lisää, ei ole ihme jos kasvupyrähdyksessä koordinaatio kärsii.

Omalla pelaajaurallaan toista sataa SM-liigaottelua pelannut Holtari muistaa itse kuuluneensa myöhemmin venähtäneisiin.

– Minun niin sanottu prime time oli lyhyt. Kypsyin myöhään ja vanhenin varhain, Holtari naurahtaa.

Vaikka NHL siis suosii varaustilaisuuksissaan alkuvuodesta syntyneitä, se ei tarkoita etteikö loppuvuodesta syntyneillä olisi mahdollisuuksia.