Suosiotaan nostava laji on ehdolla olympialaisten oheislajiksi – suomalaiset eivät innostu, olympialiike pitää lajia liian väkivaltaisena

Suomalaiset eivät ainakaan vielä lämpene sille, että elektronisesta urheilusta, e-sportsista, tulisi lähitulevaisuudessa virallinen olympialaji.

Uutissuomalaisen USU-gallupissa tätä kannattaa vain joka viides vastaaja. Kolme viidestä on ajatusta vastaan ja loput eivät osaa ottaa asiaan kantaa.

Miehet ovat hieman naisia myönteisempiä e-urheilun mahdollisuuksiin olympialajiksi.

 

E-urheilu on ehdolla Pariisin olympialaisten oheislajiksi vuonna 2024. Lisäksi Etelä-Korean Pyeongchangin talviolympialaisten yhteydessä viime vuonna pelattiin mittava StarCraft II -turnaus.

E-urheilun suosio on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Harrastajamäärä on noussut ja suurimmat turnaukset keräävät isot katsojamäärät niin paikan päälle kuin mediaankin.

Toisaalta e-urheilun statuksesta ”urheiluna” on väännetty kättä. Monet ovat sitä mieltä, ettei e-urheilu edes ole urheilua.

Jäitä olympiahaaveisiin on kaatanut myös kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach, joka totesi, ettei e-urheilua voida ottaa olympialiikkeeseen lajin väkivaltaisuuden takia.

Suomen elektronisen urheilun liiton (Seul) puheenjohtaja Joonas Kapiainen toteaa, ettei liitto näe estettä sille, että e-urheilusta tulisi olympialaji. Liitto tähtääkin olympiakomitean varsinaiseksi jäseneksi.

– Elektroninen urheilu sopii yhdenvertaisuutensa ja puolueettomuutensa osalta hyvin olympialaisiin. E-urheilussa esimerkiksi miehiä, naisia ja muunsukupuolisia ei tarvitse sijoittaa eri sarjoihin.

– Olympialiike vastustaa väkivaltaa sisältäviä pelejä, mutta sillä on kuitenkin lajivalikoimassaan sellaisia lajeja kuin nyrkkeily, miekkailu ja ammunta, Kapiainen huomauttaa.

Toisaalta olympiastatuksella ei Kapiaisen mukaan ole tällä hetkellä e-urheilun ammattikunnalle suurta merkitystä.

– Olympialaiset järjestetään vain kerran neljässä vuodessa. E-urheilun arvoturnauksia järjestetään joka vuosi useampia.

 

Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen arvelee, ettei e-urheilun taival kohti olympialaisia ole ainakaan helppo. Hän viittaa kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan lausuntoihin lajin väkivaltaisuudesta. Jonossa on myös lukuisia kisoihin haluavia lajeja.

– Esimerkiksi meille potentiaalinen mitalilaji suunnistus yritti Pariisin kisoihin, mutta jäi rannalle ensimmäisten joukossa. Olympiastatus on todella haluttu.

Salonen toteaa, etteivät kisat voi enää kasvaa.

– Pariisiin on asetettu 10 500 urheilijan maksimi.

Salonen myös huomauttaa, ettei e-urheilulla ole sellaista yhtä kattojärjestöä, jonka kanssa kansainvälinen olympiakomitea voisi neuvotella olympiastatuksesta.

Salonen myöntää, että olympialiikkeenkin on seurattava aikaansa.

– Toki meidän on oltava herkkiä arvioimaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia.

 

USU-gallupissa eniten e-urheilun olympiastatuksen puolesta ovat nuoret aikuiset.

18–29-vuotiaista kolmasosa kannattaa e-urheilua olympialaisiin. Yli 70-vuotiaista puolestaan vain joka kahdeksas on tätä mieltä.

Myös kolmasosa opiskelijoista haluaa nähdä e-urheilua olympialaisissa. Eläkeläisistä näin haluaa vain joka kuudes.

Poliittisten puolueiden kannattajista myönteisimpiä e-urheilulle ovat vihreät. Nihkeimmin olympiastatukseen suhtautuvat keskustan kannattajat.

 

Vaikka e-urheilu on kasvattanut suosiotaan ja huomiotaan viime vuosina, yhä pohditaan sitä, voidaanko laji mieltää urheiluksi lainkaan.

Mikko Salosen mukaan kysymys e-urheilusta urheiluna on haastava. Salonen huomauttaa, että historiallisesti talvi- ja kesäolympialajeihin on liittynyt fyysinen elementti.

– E-urheilussa ei ole sellaista fyysistä elementtiä kuin me sen ymmärrämme. Toki e-urheilun pelaajat ovat varmasti hyväkuntoisia.

Suomessa e-urheilu on olympiakomitean kumppanuusjäsen.

– Meillä kriteerit ovat suhteellisen väljät, Salonen sanoo.

Joonas Kapiaisen mukaan koko kysymys on absurdi.

– Monelle on edelleen vaikea ymmärtää, kuinka vaativaa kilpapelaaminen on esimerkiksi hienomotoriikan, taktisen ajattelun, koordinaation ja johtamiskyvyn osalta.

Kapiainen uskoo, että vanhempien ikäluokkien on vaikea hyväksyä digitalisaation tuomaa muutosta urheilussa.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi erilaiset virtuaalipelaamisen lajit, rytmipelit ja laserpelaaminen voivat olla fyysisesti raskaita.

– Enemmistö pelaa toki tietokone- ja konsolipelejä, joiden varsinainen fyysisyys rajoittuu hienomotoriseen työskentelyyn. On kuitenkin selvä, että hyvä fyysinen kunto edesauttaa pelaajaa, sekä harjoittelussa että kilpailutilanteessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .