Puolustusvoimat voisi määrätä reserviläisiä palvelukseen enintään 14 päivän ajaksi

Reserviläisiä käskynjaossa Laajasalossa Helsingissä keväällä 2016. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
STT

STT

Reserviläisiä voitaisiin käskeä palvelukseen heti, jos koronavirustilanne näin edellyttäisi ja valtiovalta tekisi asiasta päätöksen. Pääesikunnan mukaan reserviin koulutettuja asevelvollisia on tällä hetkellä yhteensä noin 900 000.

Päätöksen reserviläisten käskemisestä palvelukseen voi tehdä presidentti valtioneuvoston esityksestä. Tämän pohjalta Pääesikunta voi määrätä reserviläisiä näiden Puolustusvoimissa saamansa erityiskoulutuksen mukaisiin lääkintä-, pioneeri-, viesti-, kuljetus- ja suojelualan sekä muihin vastaaviin tehtäviin, joihin ei liity sotilaallisten voimakeinojen käyttämistä. Määräys tehtäviin voidaan antaa enintään 14 päivän ajaksi.

Pääesikunnan mukaan päätös olisi Suomen historiassa poikkeuksellinen.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi tiistaina Ilta-Sanomille , että Puolustusvoimat varautuu viranomaisten virka-apupyyntöön sekä varusmiesten että reserviläisten osalta.

– Tällaiseen on varauduttava, että viruksen leviämistä voidaan rajoittaa. Puolustusvoimat sitten arvioi, miten mahdollisiin virka-apupyyntöihin voidaan vastata. Periaatteessa reserviläistenkin kutsuminen on joissakin yhteyksissä mahdollista, Kaikkonen sanoo.

Ilta-Sanomat kirjoitti sunnuntaina Puolustusvoimien aiempaan tviittiin pohjaten, että Puolustusvoimat valmistautuu reserviläisten palvelukseen kutsumiseen. Tviitin mukaan todennäköisyys tälle riippuu paljolti siitä, kuinka virusinfektio kyetään eristämään ja mille tasolle tartuntahuippu nousee.

Puolustusvoimat tarkensi myöhemmin Twitterissä , että asiaa ei olla aktiivisesti suunnittelemassa, mutta valmius palvelukseen käskemiseen on.

– Puolustusvoimathan aina valmistautuu pahimman varalle, siihen liittyen meillä on valmiina suunnitelmat siihen, miten me toimimme. Tähän tilanteeseen liittyen emme tällä hetkellä suunnittele reserviläisten palvelukseen kutsumista, kertoo STT:lle Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Torsti Astrén.

Laki käskee tiukasti

Asevelvollisuuslaissa säädetään, että asevelvollinen voidaan määrätä saapumaan palvelukseen välittömästi. Asevelvollinen voidaan myös hakemuksesta vapauttaa palveluksesta, jos vapautus on erittäin tarpeellinen henkilön perhe- tai taloudellisten olojen tai ammatin harjoittamisen vuoksi.

Puolustusvoimien mukaan kaikki asevelvolliset ovat velvollisia tulemaan palvelukseen, mikäli Puolustusvoimat niin käskee.

Valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvosto voi asetuksella tilapäisesti rajoittaa liikkumista tai oleskelua tietyillä alueella enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi. Laissa ei ole säännöksiä viranomaisesta, joka valvoo liikkumisrajoituksia, mutta sen on katsottu kuuluvan poliisille.

Puolustusvoimat voi antaa poliisille virka-apua, jos poliisin omat resurssit eivät riitä. Puolustusvoimien antama virka-apu olisi henkilön etsimistä ja kiinni ottamista, paikan tai alueen eristämistä ja tutkimista, liikenteen ohjaamista ja muuta sellaista tehtävää, jonka suorittamiseksi tarvitaan Puolustusvoimien erityishenkilöstöä tai -välineistöä

Puolustusvoimat harjoittelee joukkojen huoltoa sotaharjoituksissa

Puolustusvoimat ei tässä vaiheessa voi kommentoida tarkemmin eri joukkojen, kuten esimerkiksi maakuntakomppanioiden mahdollista käyttöä tai tehtäviä. Lisäksi se huomauttaa, että mahdollisesti apuun kutsuttavien joukkojen huolto toimisi kuten varusmiespalveluksessa sekä kertausharjoituksissa. Huoltoa on harjoiteltu erilaisissa tilanteissa jatkuvasti sotaharjoituksissa.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola kertoo, että liitto on kehottanut jäseniään seuraamaan viranomaisten ohjeita. Hän pohtii Italian kokemusten pohjalta, että mahdollinen reserviläisten tarve voisi kohdistua ainakin autonkuljettajiin, terveydenhuollon henkilökuntaan sekä sotilaspoliiseihin.

Rajavartiolaitoksen reservistä on jo kutsuttu lisäapuja

Koronakriisin johdosta lisäapuja on kaavailtu haettavan myös eläkkeelle jääneiden poliisien ja rajavartijoiden piiristä. Poliisien osalta sisäministeriön osastopäällikkö Tero Kurenmaa kuitenkin kertoo STT:lle, ettei asiaa ole toistaiseksi mitenkään viety eteenpäin, eikä heidän kutsumisensa muutenkaan olisi yksinkertaista. Eläköityneitä poliiseja ei voida velvoittaa töihin, vaan töihin paluun pitäisi olla vapaaehtoista. Todennäköisempää Kurenmaan mukaan onkin, että käsiparien loppuessa käännytään Puolustusvoimien puoleen.

– Tämä on se käytännönläheisempi toimintamalli.

Komentajakapteeni Pentti Alapelto Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo, että Rajavartiolaitoksella on muutaman sadan hengen reservi, josta saadaan poikkeustilanteessa lisävahvistusta. Kyse on eläkkeelle jääneistä henkilökunnan jäsenistä, jotka ovat ilmoittaneet olevansa tarvittaessa käytettävissä.

Ensisijaisesti Rajavartiolaitos hyödyntää tätä reserviä palkkaamalla töihin sen piiristä vapaaehtoisia, mutta periaatteessa valmiuslaki mahdollistaa myös töihin komentamisen. Alapellon mukaan reserviä on jo hyödynnetty koronatilanteen vuoksi, kun yksittäisiä ihmisiä on palkattu erilaisiin asiantuntijatehtäviin täydentämään henkilökuntaa.

Rajavartiolaitoksen reservi juontaa juurensa vuoden 2015 pakolaiskriisiin, minkä seurauksena luotiin uusia toimintamalleja poikkeustilanteen varalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut