Suojelupoliisi arvioi, että koronaviruspandemian välittömät uhat Suomen kansalliselle turvallisuudelle ovat toistaiseksi vähäisiä. Supon mukaan uhat voivat kuitenkin lisääntyä, jos poikkeusolot pitkittyvät.
Supon mukaan valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat voivat yrittää hyödyntää tilannetta yhteiskunnallisen epävakauden lisäämiseksi. Poikkeusoloissa myös tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation määrä ja vaikuttavuus voivat kasvaa, Supo sanoo.
– Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Laittoman tiedustelun kiinnostuksen kohteina ovat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan, viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan tai huoltovarmuuteen, sanoo Supon päällikkö Antti Pelttari tiedotteessa.
Supo korostaa tietoturvan merkitystä nyt, kun moni tekee töitä kotoa käsin.
– Suuri osa suomalaisista on siirtynyt nyt etätöihin, ja myös etätöissä pitää huolehtia tietoturvasta vähintään yhtä hyvin kuin normaalioloissa, Pelttari sanoo.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöjen määrä suht ennallaan
Supo julkaisi torstaina viime vuotta koskevan vuosikirjansa. Sen mukaan terrorismin uhka Suomessa on neliportaisella asteikolla yhä tasolla kaksi, eli kohonnut.
Uhkataso ei ole muuttunut edeltävään, kesäkuussa 2017 julkaistuun uhka-arvioon nähden. Uhka-arviossa huomioidaan varsinaisten iskujen valmistelun lisäksi erilaiset terrorismin tukitoimet, kuten propagandan tuottaminen ja levittäminen sekä muiden ihmisten kannustaminen terrorismin tukemiseen.
Myöskään terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrässä ei tapahtunut viime vuonna suurta muutosta. Vuoden lopulla heitä oli noin 390. Supon mukaan henkilöiden terrorismia tukeva toiminta on kuitenkin aiempaa vakavampaa.
– Terrorismin tilannekuva ja toimintakenttä ovat muuttuneet sekä Suomessa että kansainvälisesti. Konfliktialuematkailu on voimistanut sekä verkostoitumista että kykyä ja valmiutta väkivaltaan. Erityisesti tämä muutos koskee radikaali-islamistista terrorismia, mutta myös äärioikeistolaista ja äärivasemmistolaista liikehdintää, vuosikirjassa sanotaan.
Supon mukaan myös äärijärjestö Isis on aluemenetyksistään huolimatta edelleen uhka länsimaille ja sen toimijoilla on pyrkimys terroritekoihin Euroopassa. Myös äärioikeistoterrorismin uhka länsimaissa on voimistunut.
Kotimainen ääriliikehdintä vähäistä
Kotimainen ääriliikehdintä pysyi Supon mukaan rauhallisena viime vuonna eikä se uhannut kansallista turvallisuutta tai yhteiskuntajärjestystä. Ääriliikehdintään kytkeytyviä rikoksia kirjattiin joitain kymmeniä, Supo kertoo.
– Äärioikeistolainen rikollisuus ilmentyi pääasiassa yksittäisinä pahoinpitelyinä, laittomina uhkauksina ja kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Äärivasemmistoon liittyviä rikoksia kirjattiin muun muassa nimikkeillä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja vahingonteko, vuosikirjassa listataan.
Korkein oikeus määräsi viime vuonna äärioikeistolaisista liikkeistä näkyvimmän, uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL), väliaikaiseen toimintakieltoon. Sen jälkeen Keskusrikospoliisi KRP on aloittanut tutkinnan siitä, onko PVL:n toimintaa jatkettu Kohti vapautta -liikkeen nimissä.
Äärivasemmistolaisen liikehdinnän painopiste oli Supon mukaan viime vuonna kurditoimijoiden kanssa tehdyssä yhteistyössä sekä radikaalissa antifasistisessa toiminnassa.
– Äärivasemmiston ja kurdien yhteistyön puitteissa muutamia suomalaisia on matkustanut viime vuosina Koillis-Syyriaan liittyäkseen alueella toimiviin kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin -- Radikaali antifasistinen liikehdintä pyrki vuoden mittaan häiritsemään äärioikeiston julkisia mielenilmauksia.