Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Koronaa käytetty kontrolloinnin ja henkisen väkivallan välineenä, kerrotaan väkivaltatyön palveluista

Tämän vuoden tammi–maaliskuussa kotitehtäviä oli yli 20 000, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 17 200. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

STT

Koronatilanne on tuonut perheisiin ja koteihin huolta, ahdistusta ja pahimmillaan fyysiseen väkivaltaan johtaneita tilanteita. Nollalinjan yksikönjohtaja Päivi Sinkkonen sanoo, että Nollalinjan saamissa yhteydenotoissa koronatilanne on näkynyt suoraan.

– Joku perheen osapuoli ei esimerkiksi usko kehotuksia, ja kun niistä on yritetty muistuttaa, se on johtanut jopa väkivaltaan.

Toisaalta koronatilanteeseen on Sinkkosen mukaan saatettu reagoida niin voimakkaasti, että perheenjäsenten liikkumista on rajoitettu.

– Joku on saattanut olla sitä mieltä, ettei kukaan saa lähteä mihinkään. Tällaista ylireagointia.

Myös Naisten Linjan yhteydenotoissa on välittynyt koronatilanteeseen liittyvä henkinen väkivalta.

– Kun yhteiskunnalliselta tasolta on tullut voimaan poikkeuksellisia rajoitteita, niitä saatetaan väärinkäyttää siten, että rajoitetaan kumppanin elämää entisestään ja perustellaan toisen ihmisen kontrollointia poikkeustilanteella, sanoo Ada Kairavuori Naisten Linjan viestinnästä.

Yhteydenotoissa on hänen mukaansa kuulunut huoli kontrollin jatkumisesta.

– Pääseekö sittenkään jatkamaan elämää normaaliin tapaan vai jatkuuko kontrolli parisuhteessa entistä voimakkaampana.

Sinkkonen sanoo, että myös huoli taloudellisesta tilanteesta on alkanut näkyä Nollalinjan yhteydenotoissa.

– Perheissä on lomautuksia, työttömyysuhkaa ja jopa työttömyyttä. Siellä pelätään, mitä se aiheuttaa. Se on ollut vasta painostusta, mutta pelätään, että nyt alkaa tapahtua fyysisestikin.

Poliisilla oli reilut 2 250 perheväkivaltatehtävää maaliskuussa

Poliisin kotihälytystehtävien määrä on alkuvuonna lisääntynyt. Poliisihallituksen (Poha) mukaan tämän vuoden tammi–maaliskuussa kotitehtäviä oli yli 20 000, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 17 200. Eniten ovat lisääntyneet meteliin ja häiriökäyttäytymiseen liittyvät tehtävät.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen kertoo, että viime vuoden maaliskuuhun verrattuna perheväkivaltaan liittyvien tehtävien määrä lisääntyi hieman. Tämän vuoden maaliskuussa tehtäviä oli 2 252, kun vuotta aiemmin niitä oli 1 970.

Heikkinen korostaa, että luvuista ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä koronatilanteen vaikutuksista.

Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan STT:lle, että niissä tilanne näyttää normaalilta.

– Avunhakijoiden määrä turvakodeissa ei tällä hetkellä näytä poikkeavalta esimerkiksi viime vuoteen verrattuna. Viikonloppuna meidän turvakodeissa oli 204 henkilöä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan oli 208 henkilöä, kerrotaan liiton viestinnästä.

Naisten Linja: Puhelut vähentyneet, moni ei ehkä pysty soittamaan

Kairavuoren mukaan Naisten Linjaan yhteyttä ottaneilla on ollut selkeä huoli siitä, että joudutaan viettämään päivät väkivallan tekijän kanssa. Järjestöön otetaan aiempaa vähemmän yhteyttä puhelimitse ja useammin netin kautta.

– Puheluita ei tällä hetkellä tule yhtä paljon niiltä, joiden elämässä väkivallan tekijä on avio- tai avopuoliso. Se näyttäisi viittaavan siihen, että puheluiden soittaminen on mahdotonta, jos ollaan kotona samanaikaisesti väkivallan tekijän kanssa.

Sinkkonen sanoo Nollalinjan osalta, että koronatilanteen vaikutuksesta yhteydenottojen määrään on vaikea tehdä johtopäätöksiä tässä vaiheessa.

Kairavuoren mukaan Naisten Linjan saamissa yhteydenotoissa on välittynyt myös syyllisyys palveluiden kuormittamisesta omalla yhteydenotolla.

– Väkivalta on vakava asia, jo huoli siitä riittää syyksi ottaa yhteyttä ja pyytää apua. Jokaisella on oikeus tukeen ja juuri sitä varten nämä palvelut ovat.

Kairavuori lisää, että yhteyttä voi ottaa, vaikka olisi vasta epäily väkivallasta tai sen uhasta tai jos pohtii, onko itseen tai läheiseen kohdistunut kontrollointi hyväksyttävää.

MLL: Etäkoulu on osalle perheistä ja lapsista hyvin kuormittavaa

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) mukaan etäkoulunkäynti ei kaikissa kodeissa suju ongelmitta. Liiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo, että osalle lapsista ja nuorista sekä heidän vanhemmistaan opiskelu kotona on ollut hyvin kuormittavaa.

– Lapsen on voinut olla vaikea saada hallintaan sitä, että yhtäkkiä aamulla tulee paljon koulutehtäviä. Ei tiedetä, miten niihin päästään käsiksi ja miten niistä selvitään.

Erityisen huolissaan Pajamäki on niistä perheistä, joiden lapset ovat tavallisesti saaneet koulunkäyntiin erityistä tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksien takia tai joissa on ollut päihteiden liikakäyttöä tai hoitamattomia mielenterveysongelmia.

Yleisesti koronatilanne on Pajamäen mukaan lisännyt perheiden arjen kuormitusta. MLL:n saamissa yhteydenotoissa on oltu huolissaan siitä, miten oma jaksaminen riittää perheen arjen pyörittämiseen ja riittääkö ruoka, Pajamäki sanoo.

Lapset ja nuoret ovat koulunkäynnin lisäksi kantaneet huolta esimerkiksi perheen kiristyneestä ilmapiiristä ja riitojen lisääntymisestä.

– Eniten lapsia ja nuoria kuormittaa sosiaalisten suhteiden poissaolo. Huolta on ollut myös kaverista, josta ei ole hetkeen kuulunut.

Pajamäki lisää, että osalla nuorista koulunkäynti voi tuntua kotona paremmalta.

– Jos on kokenut koulussa rankkaa kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä, opiskelu saattaa sujua nyt paremmin, kun ei tarvitse miettiä esimerkiksi sitä, pitääkö syödä yksin, tai muita sosiaalisia paineita.

Hän kuitenkin lisää, että kun koulu taas jatkuu, kiusaamista kokeneilla voi olla aiempaa isompi kynnys palata kouluun.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut