Lentoyhtiö Finnair aloittaa uudelleen lennot useisiin Euroopan ja Aasian kohteisiin heinäkuusta alkaen.
Yhtiön kaupallinen johtaja Ole Orvér kertoo tiedotteessa, että yhtiön tarkoituksena on lentää heinäkuussa runsaat 30 prosenttia lentojen normaalista määrästä. Hänen mukaansa yhtiö lisää reittejä ja viikkovuoroja kuukausi kuukaudelta kysynnän elpyessä.
Mediasuhdejohtaja Päivyt Tallqvist Finnairin viestinnästä tarkentaa, että luvassa ei välttämättä ole isoja päivityksiä kerralla, vaan lentoja voidaan lisätä joustavasti.
– Luonnollisesti jos valtiolta tulee matkustusrajoituksia, ne totta kai huomioimme liikenteessä, Tallqvist sanoo.
Rahtiliikenne tukee kaukolentojen aloitusta
Tärkeälle markkina-alueelle Aasiaan yhtiö aloittaa lennot heinäkuussa muun muassa Tokion Naritan kentälle, Osakaan, Souliin ja Bangkokiin. Lennot jatkuvat myös Kiinan Pekingiin, Shanghaihin ja Hongkongiin, jos siihen saadaan viranomaisilta hyväksyntä. Elokuussa alkavat kaukolennot Delhiin ja New Yorkiin.
– Kiinassa on viranomaishyväksynnät saatava niille lennoille, joita aikoo operoida, ja tämä prosessi on siellä vielä kaikkien lentoyhtiöiden osalta osin kesken, Tallqvist sanoo.
Tallqvist kuvailee hyväksyntää normaaliksi prosessiksi, jonka yhtiö uskoo saatavan päätökseen ajallaan.
Kaukolentojen aloitusta tukee rahtikysyntä, joka on tärkeä osa niiden kannattavuutta.
Heinäkuussa Finnair alkaa lentää Euroopassa aluksi tärkeimpiin keskuksiin, esimerkiksi Berliiniin, Brysseliin, Lontooseen, Moskovaan ja Pariisiin. Elokuussa alkavat myös lennot muun muassa Barcelonaan ja Roomaan. Yhtiö kertoo myös lentävänsä yksittäisiä viikkovuoroja joihinkin Etelä-Euroopan lomakohteisiin lomakausien aikana.
"Omistajat käyttävät yhtiökokouksen kautta valtaa"
Yhtiö kertoi eilen kotimaan reittiensä jatkosta sen jälkeen, kun niitä koskevat suunnitelmat vuotivat ennakkoon julkisuuteen. Finnair ei lennä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan reittejä kesän aikana ja päättää niiden mahdollisista talvikauden lennoista myöhemmin lentoliikenteen kysynnän kehittymisen mukaan.
Moni kaupunginjohtaja näiltä paikkakunnilta kertoi olevansa yhteydessä enemmistöomistajaan valtioon, jos reitit lakkautettaisiin kokonaan. Tallqvist kommentoi asiaa sanomalla, että pörssiyhtiöissä valtaa käyttävät omistajat yhtiökokouksen kautta.
– Finnair tekee reittipäätökset itsenäisesti, ja on kaikkien omistajien etu, että pystymme pääsemään nopeasti tilanteeseen, jossa lentoliikenne ei tuota tappiota ja pystymme lisäämään lentoja ja operoimaan niitä kestävästi, Tallqvist sanoo.
Yhtiö piti maanantaina etäyhteydellä palaverit kyseisten kaupunkien johdon kanssa. Useasta kaupungista kerrotaan STT:lle, ettei palaverissa tullut esille uutta tietoa. Liikenne jatkuu aikaisintaan marraskuussa, jos kysyntä sen sallii. Finnair tekee asiasta päätöksen näillä näkymin elokuussa, mitä ennen se keskustelee kaupunkien kanssa kuukausittain.
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kuvailee tilannetta kovaksi iskuksi seudun elinkeinoelämälle, yliopistolle ja kansalaisille.
– Tämä on elinkeinoelämälle todella kova kysymys, miten he pääsevät marraskuun alkuun asti maailmalle, Karjalainen sanoo.
STT ei tavoittanut maanantaina omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraista (sd.) kommentoimaan Finnairin kotimaanliikenteestä noussutta spekulaatiota.
Helsinki-Vantaan ohella Suomessa muitakin kannattavia asemia
Finavia hallinnoi yhteensä 21:tä lentoasemaa, mukaan lukien pääosin Ilmavoimien käyttämiä Hallin ja Utin kenttiä. Yhtiö ei perinteisesti kommentoi julkisuudessa yksittäisten asemien kannattavuutta.
Verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen kertoo, että Helsinki-Vantaan ohella maassa on myös muita taloudellisesti kannattavia asemia, mutta hän ei erittele yksittäisten asemien tilannetta tarkemmin.
– Helsinki-Vantaan matkustajamäärät ovat aivan muuta kuin verkostoasemien. Helsinki-Vantaan toiminta on kannattavaa, ja verkostoliiketoiminta eli muut asemat kokonaisuudessaan tekevät tappiota, Jolkkonen sanoo.
Jolkkonen myöntää, että asemien olosuhteet ovat keskenään erilaiset, muttei tarkemmin kommentoi, miten se vaikuttaa niiden kannattavuuteen. Hänen mukaansa kansainvälisissä arvioissa miljoonan matkustajan määrää on pidetty yksittäisille kentälle kannattavan toiminnan rajana, mutta Finavia on pyrkinyt omilla ratkaisuillaan madaltamaan rajaa.
– Ei tarvita miljoonaa matkustajaa, jotta lentoasema voisi pyöriä kannattavasti mutta satojatuhansia se joka tapauksessa vaatii.
-------------------
Korjattu aiempaa uutista klo 15.03:
Kaukolentojen sijaan puhumme lennoista. Kaukolennoilla viitataan mannertenvälisiin lentoihin, ei Euroopan sisäisiin.