Hoitajamitoituksessa kytee uusi kiista hoiva-avustajista – Kuka saa vastata vanhusten hoidosta?

Hallitus antoi alkuvuonna eduskunnalle lakiesityksen, jonka myötä ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin tulisi lakisääteinen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

STT

Kiista hoitajamitoituksesta on kiihtynyt uudelle kierrokselle, sillä alan yritys- ja järjestökenttä sekä työntekijäjärjestöt käyvät nokkapokkaa hoiva-avustajien koulutusuudistuksesta.

Hoiva-avustajan koulutusta ollaan yhdenmukaistamassa, jotta osaaminen ja vaatimukset tunnettaisiin paremmin.

Jo vuosia vammaisten ja vanhusten asumisyksiköissä on työskennellyt hoiva-avustajia, jotka laittavat ruokaa, ovat mukana huolehtimassa vaatteista, kylvetyksestä, siivouksesta ja esimerkiksi kuljetuspalveluista. Pätevyyden tehtävään on saanut suorittamalla osan lähihoitajan tutkinnosta, mikä on tarkoittanut noin vuoden opintoja.

Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hali kannattaa suunnitelmaa hoiva-avustajien koulutuksen selkiyttämisestä.

– Tässä luodaan yhtenäinen ja mitattavissa oleva koulutus eli tiedämme, mitä osaamista työntekijöillä on. Vastuu osaamisen arvioinnista on työnantajalla, mutta koulutuksella saataisiin yhteinen lähtökohta, sanoo Halin johtaja Arja Laitinen

Hän odottaa, että työntekijät laskettaisiin osittain mukaan hoitajamitoitukseen, kuten hallitus on esittänyt. Hän varoittaa, että alan työntekijäjärjestöjen Superin ja Tehyn tiukka kanta hoiva-avustajien koulutukseen voi vesittää uudistuksen, jos sen myötä hoiva-avustajia ei laskettaisikaan mukaan hoitajamitoitukseen.

Tehyn ja Superin mielestä välitöntä asiakastyötä tekevän vanhuspalvelujen hoitohenkilöstön on oltava ensisijassa nimikesuojattuja lähi- ja sairaanhoitajia.

Järjestöt muistuttavat, että ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa toteutetaan elämän loppuvaiheen hoitoa. Koronaepidemia on niiden mielestä entisestään tuonut esiin työn vaativuuden.

Hoiva-avustajille parempi nimike olisi Tehyn ja Superin mielestä esimerkiksi tukipalvelutyöntekijä.

– Hoitajamitoitukseen heitä ei voi laskea, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.

Pitkään kiistelty uudistus olisi eten emässä

Hallitus antoi alkuvuonna eduskunnalle lakiesityksen, jonka myötä ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin tulisi lakisääteinen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus. Vuosikausia riidelty uudistus näyttäisi näin etenevän.

Vanhusten tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yksiköissä pitäisi olla 0,7 työntekijää asukasta kohti. Mukaan laskettaisiin "välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö". Tukipalveluja ei otettaisi huomioon.

Tehy ja Super ovat huolissaan siitä, että hoiva-avustajia laitetaan jo nyt tehtäviin, jotka ovat heille liian vaativia. Ilmi on tullut tapauksia, joissa avustajat ovat antaneet pääasiassa valmiiksi annosteltuja lääkkeitä.

Halin Laitinen vastaa huoleen toteamalla, että hoitajamitoituksen myötä yksiköihin tulee lisää myös tutkinnon suorittaneita lähi- ja sairaanhoitajia.

– Hoitajamitoituslainsäädännössä kirjataan hoiva-avustajan tehtävänkuvasta siten, että he eivät saa työskennellä yksin eivätkä he saa osallistua lääkehoitoon jakamalla tai annostelemalla lääkkeitä, Laitinen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut