Yli 20 000 sai jatko-opiskelupaikan pelkällä todistuksella

STT

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suoraan todistuksen perusteella hyväksyttiin 21 400 opiskelijaa, joista 84 prosenttia oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia, kertoo Opetushallitus tiedotteessa.

Todistusvalinnalla hyväksytyistä 42 prosenttia pääsi ensimmäiselle hakutoiveelleen. Ammattikorkeakoulusta opiskelupaikan sai 10 900 ja yliopistosta 10 500 hakijaa. Korkeakoulut julkaisivat todistusvalintojen tulokset keskiviikkoon mennessä.

Tänä keväänä tuli voimaan uudistus, jonka myötä todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluun. Yliopistoon voi päästä ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja ammattikorkeakouluun joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla. Todistusvalinnassa yli neljä viidestä hyväksyttiin ylioppilastutkinnon perusteella ja alle viidennes ammatillisen perustutkinnon perusteella.

Suurin osa valintakokeista kaksivaiheisina

Korkeakoulut järjestävät tänä keväänä poikkeuksellisesti suurimman osan valintakokeista kaksivaiheisina. Ensimmäisen vaiheen perusteella kutsutaan osa hakijoista toisen vaiheen valintakokeeseen. Toisen vaiheen valintakoe järjestetään joko etäkokeena tai fyysisenä kokeena, korkeakoulun päätöksen mukaisesti. Valintakokeet järjestetään kesäkuun loppuun mennessä.

Kaikki yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 15. heinäkuuta, ja opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 22. heinäkuuta kello 15 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi tulosten julkaisun aikataulua viikolla eteenpäin, koska kaksivaiheisena toteutettavien valintakokeiden järjestämiseen ja niiden arviointiin tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa.

Peruskoululaiset kaipaavat kouluilta enemmän tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista

Peruskoululaiset kaipaavat kouluilta nykyistä enemmän tietoa peruskoulun jälkeisistä opinnoista, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamasta kyselystä.

Hieman reilu viidennes vastanneista toivoi mahdollisuutta tutustua lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin tai työpaikkoihin konkreettisesti tutustumisjaksojen kautta tai kuulemalla toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien omia kertomuksia opiskelusta. Lähes viidennes vastanneista ilmoitti myös kaipaavansa tai kaivanneensa henkilökohtaista ohjausta päätöksenteossa valittaessa toisen asteen opiskelupaikkaa.

Erityisesti ammattioppilaitosten opiskelijat puolestaan toivoivat tutustumisjaksoja työpaikoille.

Lähes kaikki aikovat jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen

Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista ilmoitti aikovansa jatkaa tai jatkaneensa opintoja heti peruskoulun jälkeen. Kaksi prosenttia suunnitteli siirtymistä perusopetuksen lisäopetukseen eli kymppiluokalle tai valmentavaan koulutukseen.

Yksi prosentti ilmoitti, ettei aio jatkaa opiskelua nykyisen oppivelvollisuuden päätyttyä.

Yli puolet kyselyyn vastanneista peruskoulun ja toisen asteen oppilaista ja opiskelijoista piti päätöstä opiskelupaikasta helppona ja vain joka kymmenes vaikeana. Vajaa kolmannes ilmoitti miettineensä päätöstä pitkään. Kyselyn perusteella ammattioppilaitosten opiskelijat pohtivat päätöstä peruskoulun jälkeisistä opinnoista pidempään ja pitivät sitä vaikeampana kuin lukiolaiset.

Moni on pohtinut opintojen keskeyttämistä

Kyselyn mukaan suurin osa toisen asteen opiskelijoista on harkinnut opintojensa keskeyttämistä, tai ajatus keskeyttämisestä on ainakin käynyt mielessä. Tulos on sikäli yllättävä, että vuoden 2019 Lukiolaisbarometrissä ja Amisbarometrissä alle 17-vuotiaista suurin osa uskoi valmistuvansa. Lukiolaisista näin ajatteli tuolloin 97 prosenttia ja ammattioppilaitosten opiskelijoista 95 prosenttia.

Kyselyssä opintojen keskeyttämisen tai sen harkitsemisen syiksi opiskelijat ilmoittivat useimmiten henkilökohtaisen syyn. Merkittävä keskeyttämisen syy on myös se, että opiskeltava ala ei tunnu omalta tai kiinnosta opiskelijaa. Taloudelliset syyt eivät olleet kyselyn perusteella merkittävä syy keskeyttää opintoja.

Kyselyssä moni keskeyttänyt tai keskeyttämistä harkinnut opiskelija peräänkuulutti henkilökohtaisen ohjauksen sekä neuvonnan tarvetta. Keskeyttämisen yhteydessä apua ja tukea tarvinneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet olisi kaivannut nimenomaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa oman polkunsa löytämiseksi.

Kysely oli avoinna maalis-huhtikuussa, ja siihen tuli lähes 5 500 vastausta, joista huomioitiin reilut 5 300 keskenään vertailukelpoista vastausta.

Hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta eduskunnalle annetaan syksyllä 2020. Lain on tarkoitus tulla voimaan elokuun 2021 alussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut