Presidentti Sauli Niinistön mukaan suojelupoliisin käsitys Suomeen al-Holin leiriltä palaaviin liittyvistä turvariskeistä ja -toimista on syytä ottaa vakavasti.
Niinistö kommentoi asiaa sähköpostitse Helsingin Sanomille . Hän toisti myös kantansa siitä, että Suomella on velvollisuus auttaa leirillä olevia lapsia.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi maanantaina, että asiaan liittyy vakavia turvallisuusuhkia.
Haavisto sai perjantai-iltana vahvistuksen
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo saaneensa vahvistuksen al-Holin leiriltä Syyriasta tulleiden suomalaisnaisten ja -lasten pääsystä Turkkiin perjantai-iltana kello 21.28.
Hän sanoo kuulleensa torstaina, että viimeinen tulossa oleva ryhmä oli pyrkimässä rajan yli.
Al-Holin leiriltä tuli sunnuntaina Suomeen kolme naista ja yhdeksän alle 10-vuotiasta lasta. Haaviston mukaan he matkustivat Turkkiin itse erillisissä ryhmissä eri aikaan ja eri reittejä. Haavisto kuvaa matkaa sotatoimialueella vaaralliseksi.
– Totta kai tietoja siitä, että suomalaisia on lähtenyt leiristä, on tullut viikkoja, joidenkin kohdalla jopa kuukausia aikaisemmin, Haavisto sanoo.
Hän kertoo, että lapset ovat nyt sosiaaliviranomaisten ja naiset poliisin hallussa. Kaikki ovat myös koronakaranteenissa.
Ministeri ei ota kantaa naisista tehtävään turvallisuusarvioon. Hän ei myöskään arvioi, otetaanko lapset huostaan.
– Kaikkein tärkeintä on, että lapset sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Toivottavasti he pääsevät kouluun ja normaalielämään, Haavisto sanoo.
Haavisto kertoo, ettei tiedossaan ole, onko muita suomalaisia lähdössä a-Holin leiriltä. Hänen mukaansa leirillä on noin kymmenen suomalaisaikuista ja noin 20 lasta. Suomen viranomaiset suosittelevat, ettei leiriltä lähdettäisi matkaan.
– Emme voi millään tavalla auttaa heitä Syyrian puolella, Haavisto tähdentää.
Ministeri sanoo, että heihin ja ennen kaikkea leirin johtoon on kyetty olemaan yhteydessä. Leirillä olevia ei kuitenkaan pystytä aktiivisesti auttamaan.
– En usko, että leiri spontaanisti purkautuu, mutta sieltä on ilmeisesti lähtenyt erilaisin keinoin myös muiden maiden kansalaisia, Haavisto arvioi.
Hän sanoo, että terroristijärjestön jäsenyyden tai aktiivisen tuen rangaistavuus olisi hyvä uudistus lainsäädännössä. Hankaluutta aiheuttaa kuitenkin se, että eri maissa erilaisia ryhmiä saatetaan luokitella terroristijärjestöiksi.
Lasten kanssa keskitytään arjen perusasioihin
Al-Holin leiriltä eilen Suomeen palanneiden lasten kanssa keskitytään nyt arjen perusasioihin sekä fyysisen ja psyykkisen kunnon selvittämiseen, kertoi Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Tove Ruokoja.
Vantaan kaupungin sosiaalitoimi vastaa tilanteesta siltä osin, että perheet saapuivat maahan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Jatkossa perheiden kotikunnat vastaavat siitä, kuinka asiat perheiden kanssa etenevät.
– Kaikista lapsista on tehty lastensuojeluilmoitukset jo aiemmin. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollossa arvioidaan yksilöllisesti, mikä on kunkin lapsen tilanne, vointi ja avuntarve, Ruokoja kertoo STT:lle.
Ruokojan mukaan lasten tämänhetkinen sijoituspaikka on salassa pidettävää tietoa. Myöskään kotikuntaa ei voi kertoa. Ruokoja ei myöskään voi ottaa kantaa siihen, onko lapsista jo tehty huostaanottopäätöksiä.
Oman haasteensa lasten Suomeen tuloon on tuonut koronatilanne. STT:n tietojen mukaan äidit ovat tällä hetkellä eristyksessä koronaviruspandemian vuoksi. Lasten yksilöllistä tilannetta Ruokoja ei pysty kommentoimaan.
– Mutta totta kai viranomaisten pitää noudattaa niitä ohjeistuksia, mitä Suomessa tällä hetkellä on muutenkin voimassa.
Mahdollisen radikalisoitumisen selvittäminen voi kestää vuosia
Ruokojan mukaan aivan aluksi lasten kanssa keskitytään arkisiin asioihin, kuten lepoon, ravintoon ja leikkiin.
– Tällaisten perusarjen asioiden kautta asioita viedään eteenpäin. Toki terveydenhuollollinen puoli on erittäin tärkeä. Ensin tehdään terveystarkastus ja sitten myös psyykkisen voinnin seuranta. Sitten sen perusteella arvioidaan, mitä tukitoimia kukin yksilönä ja mahdollisesti perheenä tarvitsee.
Ruokoja arvioi, että lasten traumatisoitumisen tai mahdollisen radikalisoitumisen selvittäminen voi kestää hyvinkin pitkään.
– Kun tällaisista oloista tulee, niin kyllä se vuosien työ on. Todella pitkäaikaista työtä.
Al-Holista Suomeen saapuneet naiset ja lapset ovat paenneet kurdien ylläpitämältä leiriltä kevään aikana. Ulkoministeriö ei sunnuntaina kommentoinut, miten he ovat onnistuneet pakenemaan tai ylittämään Turkin ja Syyrian välisen rajan.
Al-Holin leirillä on yhä useita suomalaisia lapsia ja äitejä. Eilen palanneiden lisäksi Suomi on itse kotouttanut leiriltä aiemmin kaksi orpolasta.
Supo pitänyt naisia uhkana
Al-Holin leirin naisten ja lasten palautus on ollut vaikea poliittinen kysymys, joka on puhuttanut Suomessa jo lähes vuoden verran. Vaakakupissa ovat painaneet toisaalta tilanteeseensa syyttömien lasten oikeudet, toisaalta naisiin mahdollisesti liittyvät turvallisuusuhat.
Esimerkiksi suojelupoliisi on todennut, että naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaansa Suomessa.
Lisäksi moni on nostanut esille sen, että naisten mahdollisesti tekemien rikoksien selvittäminen voi olla vaikeaa, koska näyttöä pitäisi onnistua keräämään konfliktialueelta.
Supo ei ole kommentoinut suomalaisnaisten tekemisiä, mutta on kertonut, että yleisesti ottaen naiset ovat osallistuneet Isisissä esimerkiksi värväykseen, rahoitukseen ja propagandan tuottoon.
Korona lykkää kuulemisia
Keskusrikospoliisi (KRP) ei pääse vielä kuulemaan al-Holin leiriltä saapuneita naisia, koska nämä eristetään aluksi koronaviruspandemian vuoksi.
Ulkoministeriö kertoi naisten ja lasten Suomeen tulosta sunnuntaina. Se, mitä heille nyt tapahtuu, on poliisi- ja sosiaaliviranomaisten käsissä.
– Tässä alussa tapahtuu toimia, jotka liittyvät terveydentilaan ja muuhun. Edelleen olemme tässä korona-ajassa, ja he ovat ulkomailta tulleita, eli joku tietynlainen eristysaika tässä on ennen kuin alamme tutkintatoimia suorittamaan, jotta ne voidaan suorittaa turvallisesti, kertoo rikostarkastaja Mika Ihaksinen KRP:stä.
Ihaksinen kertoo, että Suomeen saapuneet eivät ole olleet eristyksissä matkan aikana.
– Suomi on ensimmäinen paikka, missä heidät eristetään. Suomessa taitaa olla tällä hetkellä enemmän koronaa kuin siellä, mistä he tulivat, eli eristys selittyy myös toisin päin.
Ihaksisen mukaan perheitä puhutettiin 5–10 minuutin ajan näiden saavuttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Hän kertoo, että saapuneilta kysyttiin näiden yhteystiedot.
– Mitään kuulustelua ei suoritettu lentokentällä, eikä sitä olisi ollut mahdollistakaan siellä suorittaa, hän sanoo.
Ulkoministeriö kertoi sunnuntaina, että al-Holista saapuneet ovat paenneet kurdien ylläpitämältä leiriltä eri aikoina kevään kuluessa. Ulkoministeriö ei kommentoinut, miten he ovat onnistuneet pakenemaan tai ylittämään Turkin ja Syyrian välisen rajan. Turkissa he ovat hakeutuneet Suomen konsulipalveluiden piiriin.
Kuulemiset alkavat "noin parin viikon sisällä"
Ihaksinen ei kerro eristyksen tarkkaa kestoa, mutta kuulemiset päästään hänen mukaansa aloittamaan "noin parin viikon sisällä". Aluksi KRP tekee esiselvitystä, jolla selvitetään, onko naisten toimista syytä aloittaa esitutkintaa.
– Tämänhetkisen tiedon mukaan näitä naisia ei lähtökohtaisesti epäillä rikoksista. Esiselvittely ei ole esitutkinta. Se on esitutkintalain mukainen toimi, jolla pyritään selvittämään, onko syytä aloittaa esitutkinta. Selvitämme siinä, ovatko he syyllistyneet mihin tahansa rikoslakirikokseen, ei tässä pelkästään terrorismirikosten selvittämisestä puhuta, Ihaksinen kertoo.
– Toimimme yhdessä paikallispoliisin kanssa, ja tietysti suojelupoliisi on tässä mukana oman tehtävänsä mukaan, hän jatkaa.
Ihaksinen ei kerro, mistä päin Suomea naiset ovat lähtöisin. Hän ei myöskään kommentoi, missä naiset viettävät eristysaikansa, eli onko heidät esimerkiksi siirretty kotipaikkakunnilleen.
Naisten kuulemisten lisäksi KRP on esiselvityksen aikana yhteydessä myös muihin tahoihin. Oman vaikeutensa tuo se, että tilanne Koillis-Syyrian itsehallintoalueella on sekava eikä siellä ole kansainvälisesti tunnustettua hallintoa. Ihaksisen mukaan KRP kuitenkin voisi mahdollisesti saada alueella toimivilta kurdeilta materiaalia tutkintaa varten.
Myös muilta alueella olleilta voidaan saada tietoa.
– Eiväthän he (naiset) siellä yksin ole olleet. Muiden siellä paikalla olleiden kertomana voi tulla ilmi jotain, Ihaksinen toteaa.