Valtiovarainministerit ruotivat EU:n mittavaa koronaelpymissuunnitelmaa – Suomi haluaa komission esitystä pienemmän elpymisvälineen

Elpymisväline kytkeytyy EU:n seuraavaan seitsenvuotiseen budjettiin. AFP / LEHTIKUVA

STT

EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat tänään videokokouksessaan koronaviruspandemian aiheuttamaan talouskriisiin suunnatusta elpymisrahoituksesta.

Kokouksessa jäsenmaiden odotetaan muun muassa kertovan näkemyksensä omista elpymistarpeistaan.

Euroopan komissio on ehdottanut, että monivuotisen budjetin yhteyteen tulisi mittava, 750 miljardin euron elpymisväline. Siitä 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina.

Esityksessä merkittävää on se, että summa aiotaan rahoittaa yhteisellä, komission nimissä otettavalla lainalla. Komissio on esittänyt, että laina maksettaisiin takaisin pikkuhiljaa tulevien budjettikausien mittaan. Takaisinmaksu alkaisi aikaisintaan vuonna 2028 ja voisi kestää vuoteen 2058.

Elpymisväline kytkeytyy EU:n seuraavaan seitsenvuotiseen budjettiin. Komission päivitetty ehdotus vuosien 2021–2027 budjetin kokonaistasosta on noin 1 100 miljardia euroa.

Eduskunnassa hiotaan Suomen kantaa

Elpymisvälineen ja budjetin muodostamasta noin 1 850 miljardin euron kokonaisuudesta etsitään sopua nyt jäsenmaiden kesken. Päätös rahankäytöstä vaatii EU-maiden yksimielisyyttä.

Suomen hallitus haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin. Hallitus toivoo myös, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin tiukemmin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.

Suomen kannasta elpymispakettiin keskustellaan vielä tarkemmin tällä viikolla eduskunnassa, kun valiokunnat käsittelevät asiaa.

Perustuslain mukaan Suomen kannan EU-asioihin muodostaa suuri valiokunta, jonka elpymissuunnitelmalausunto valmistunee tällä tietoa perjantaina.

Muista EU-maista lainamuotoisuutta tukien sijaan ovat ajaneet myös tiukkaa talouslinjaa puolustavat Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska, eli niin sanottu nuuka nelikko.

Varsinaiset yhteiset päätökset tehdään EU-maiden johtajien pöydässä. Seuraava videohuippukokous järjestetään juhannusaattona.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut