Hyvästit tanhuryhmille ja maljojen nostelulle – Ystävyyskaupunkitoiminta ei enää kiinnosta, ja useimmat suomalaiskaupungit eivät halua uusia ystäväkaupunkeja

Lahti isännöi suomalais-neuvostoliittolaisen ystävyyskaupunkikokouksen elokuussa 1985. Neuvostovaltuuskuntaa johtanut Mihail Pesljak (vas.) ja tulkki Aleksander Borodavkin kuuntelivat Helsingin ylipormestarin Raimo Ilaskiven puhetta. Niin tekivät myös Lahden kaupunginjohtaja Seppo Välisalo ja Suomi-Neuvostoliitto-seuran pääsihteeri Erkki Kivimäki. Juhlamaljat odottivat vuoroaan. Petri Koivisto

Ystävyyskaupunkitoiminta oli ennen Suomessa varsin näkyvää. Nyt se on paljolti laantunut, kun paikallistason kansainväliseen yhteydenpitoon on syntynyt joustavampia keinoja.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa Keskisuomalainen digi vain 9,90 € / kk ja käytössäsi on verkon rajaton käyttöoikeus, päivän lehti -sovellus sekä uutissovellus mobiililaitteille.

Voit myös vaihtoehtoisesti tilata määräaikaisen 24 h digitilauksen.

Tilaa tästä 2 kk vain 9,90 € / kk Tilaa 24 h 3 € Olen jo tilaaja