Opinto-ohjausta aiotaan tehostaa peruskoulun viimeisillä vuosiluokilla, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Tarkoituksena on, että opinto-ohjausta vahvistamalla oppilaat saavat tarvitsemansa tuen, jotta he voivat suorittaa toisen asteen tutkinnon. Opinto-ohjauksen lisääminen liittyy hallituksen tavoitteeseen korottaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan tarkoituksena on ottaa käyttöön henkilökohtainen tehostettu oppilaanohjaus 8.–9. vuosiluokalla.
– Esimerkiksi erityisen tuen oppilaat tai tehostetun tuen oppilaat, joilla on muutenkin tuen tarvetta omassa oppimisessa, kokevat, että olisivat hyötyneet vielä enemmästä opinto-ohjauksesta siinä nivelvaiheessa, hän perusteli tiedotustilaisuudessa.
Oppilaan tarpeisiin sovellettua oppilaanohjausta saisi Anderssonin mukaan arviolta vuosittain kymmenentuhatta 8.‒9.-luokkalaista.
OAJ: Jos rahaa ei löydy, oppivelvollisuustavoite ei toteudu
Opinto-ohjausta on tarkoitus kehittää laajemminkin perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjausta tuetaan yhteensä noin 19 miljoonalla eurolla vuodessa ensi vuodesta lähtien.
– Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun oppilas ja toisen asteen opiskelija saa oikea-aikaista ja tarpeisiinsa vastaavaa opinto-ohjausta ja että jatkumo perusopetuksesta toiselle asteelle on mahdollisimman sujuva, Andersson kuvailee.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kiittelee suunnitelmia suunnata rahaa opinto-ohjaukseen. Järjestö on ottanut voimakkaasti kantaa opinto-ohjauksen resursoinnin vahvistamiseksi.
– Me olemme sanoneet, että jos sitä rahaa ei löydy, oppivelvollisuuden pidentämisen tavoite ei tule toteutumaan, sanoo järjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen STT:lle.
Tällä hetkellä noin kuudennes ikäluokasta eli noin 10 000 jää ilman toisen asteen tutkintoa.
– Juuri tämä porukka, joka halutaan jatkossa mukaan toiselle asteelle, tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea.
Oppivelvollisuus eduskunnan käsittelyyn syksyll ä
Oppivelvollisuuden laajentamista koskevan esityksen lausuntokierros päättyi maanantaina. Lausuntoja kertyi Anderssonin mukaan noin 250.
Ministerin mukaan lausunnot osoittavat, että laajentamiseen liittyviä tavoitteita pidetään tärkeinä ja kannatettavina. Kritiikkiä esitys saa etenkin kustannusvaikutuksista ja aikataulusta.
– On ymmärrettävää, että niihin suhtaudutaan kriittisesti tilanteessa, jossa koronapandemia on vaikuttanut hyvin voimakkaasti Suomen ja kuntien talouteen, mutta pitää muistaa, että tulee vielä aika koronan jälkeen. On vielä tärkeämpää tällaisen taloudellisen sokin jälkeen tehdä panostuksia tulevaisuuteen, nuoriin ja suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostoon, Andersson sanoo.
Hän muistuttaa, että oppivelvollisuus laajenisi ikävuosi kerrallaan ensi vuodesta lähtien, joten uudistus on hyvinkin vaiheittainen. Koko uudistus olisi toimeenpantu vasta vuonna 2024.
Hänen mukaansa palautetta ja niissä ilmeneviä muutostarpeita käsitellään kesän aikana, ja hallituksen esitys viimeistellään elo-syyskuussa.