Puolustusministeriössä on päätetty, että Suomen sotilastiedustelu antaa ensi vuoden alkupuolella julkisen raportin omasta toiminnastaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sotilastiedustelusta raportoidaan Suomessa julkisesti.
Päätöksen vahvisti STT:lle puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Harri Ohra-aho. Päätöksestä kerrottiin myös puolustusministeriön verkkosivuilla julkaistussa blogissa . Ohra-aho toimi Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuosina 2013–2019.
Ohra-ahon mukaan raporttiin on tarkoitus kirjata perusteita siitä, miten tiedustelulain soveltaminen on lähtenyt käyntiin. Lisäksi raporttiin voidaan kirjata havaintoja turvallisuustilanteesta sekä arviota tulevasta.
Raportin lopullinen muoto ei ole vielä selvillä. Se on tarkoitus julkaista ensi vuoden alkupuolella.
– Täytyy tarkasti katsoa, mikä se sisältö tulee olemaan. Eli että miten salaisesta tehdään julkista, Ohra-aho sanoo.
Lähtökohtaisesti kaikki tiedustelutieto on salaista. Raportin laativat Puolustusvoimien pääesikunnan tiedusteluosasto sekä Puolustusvoimien tiedustelulaitos.
Periaatepäätös raportista tehtiin ministeriössä jo vuoden alussa. Tarkoituksena on, että ensimmäiseen julkaistavaan raporttiin saadaan tiedot koko vuodelta.
Tiedustelun laillisuutta valvotaan
Suomessa siviili- ja sotilastiedustelun laillisuutta valvoo tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen. Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka työskentelee yhdessä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa.
Valtuutettu valvoo suojelupoliisin, Pääesikunnan tiedusteluosaston ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toimintaa.
Tiedustelulainsäädäntö otettiin Suomessa käyttöön kesäkuussa 2019. Tiedusteluvalvontavaltuutettu julkaisi kertomuksen ensimmäisestä toimintavuodestaan aiemmin tässä kuussa.
Kertomuksen mukaan ensimmäisenä vuonna keskeistä oli linjanveto siitä, kuinka tarkasti on perusteltava tiedustelumenetelmien käytön edellytysten täyttyminen sekä tiedustelutoiminnan periaatteiden noudattaminen.
Ensimmäisen vuoden aikana tiedusteluvaltuutettu teki 50 valvontakäyntiä, joiden yhteydessä tarkastettiin tiedusteluviranomaisten tekemät päätökset tiedustelumenetelmien käytöstä ja tiedustelun suojaamisesta. Yksittäiseen henkilöön kohdistuneen tiedustelun tutkimispyyntöjä valtuutettu sai vuoden aikana 11.
Tarvetta tiedusteluviranomaisiin kohdistettavista seuraamuksista ei tullut.
Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa myös sotilastiedustelu on jo aiemmin raportoinut työstään julkisuudessa. Ohra-ahon mukaan Suomen raportti tulee todennäköisesti olemaan lähimpänä Ruotsissa käytössä olevaa mallia.
Suojelupoliisi alkoi julkaista vuosikertomuksia vuonna 1995.